#

Kävin Pris­mas­ta eväi­tä kun huo­men­na lähen käväi­se­mään poh­joi­ses­sa. #

 #

Jää­kah­via! Tämän voi­mal­la tais­tel­laan kah­vi­pään­sär­kyä vas­taan. Got Mjölk? #

 #

Makril­li on tämän päi­vän sapus­ka. En ole tätä lajia ennen mais­ta­nut­kaan. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]12.9.[/klo] 11:38 Johan lopul­ta nuo arvos­te­lun otsi­kot sain solu­jen ylä­lai­taan kammettua.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]16.10.[/klo] 15:43 Lisä­sin muu­tos­his­to­rian pii­lo­tus­ve­kot­ti­men. Lisä­sin väliä ylei­sar­vo­sa­na-ken­tän ja arvo­sa­nan väliin.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Foru­min kaut­ta mat­ka­sin rous­kut­ta­vaan tuu­let­ti­meen jota­kin apua etsi­mään (löy­tyi­kin sitä, tai niin ehdin jo luul­la), niin enkö­hän vain Yee Aul­de Free Record Shop­pea ohit­taes­sa iske­ny sil­mä­ni Dracu­laan, vie­lä­pä piru vie­köön sii­nä 20 € / 2xDVD-hyl­lys­sä eli ei edes täy­den hinnalla.Täydenkin hin­nan täs­tä oli­sin etu­kä­teen ollut val­mis mak­sa­maan, sen ver­ran har­vi­nai­suu­del­ta tämä jos­ta­kin minul­le käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä on vai­kut­ta­nut. Tämä­kin oli ainut kap­pa­le laji­aan sii­nä hyl­lys­sä. Samal­la se kui­ten­kin tar­koit­ti sitä että piti etsiä toi­nen elo­ku­va sii­tä samas­ta hyl­lys­tä tar­jouk­sen hyö­dyn­tä­mi­sek­si. Voi vit­si, olin niiiin har­mis­tu­nut täs­tä koh­ta­lon jul­mas­ta oikus­ta :P #

Kädes­sä­ni oli jo puo­lit­tain impro­vi­soi­tu Ilmes­tys­kir­ja. Nyt (sekin sat­tu­mal­ta Cop­po­lan ohjaus­työ), jota en muis­ta kos­kaan kes­kit­ty­nees­ti kat­so­nee­ni. Mut­ta kun näin toi­sen elo­ku­van, jon­ka sit­ten lopul­ta Dracu­lan parik­si otin, ei sen­kään valin­taa tar­vin­nut kah­ta ker­taa miet­tiä vaan Ilmes­tys­kir­ja len­si saman tien sin­ne mis­tä oli tul­lut­kin. Sen tilal­le tuli Bow­ling for Colum­bi­ne. #

Dracula-DVD:n mii­nus­puo­le­na mai­nit­ta­koon heti kär­keen, että täs­sä ei ole Annie Len­noxin “Love Song For A Vam­pi­re” -musiik­ki­vi­deo­ta, mut­ta elo­ku­van trai­le­ri sen­tään löy­tyy. #

"Once I had the rarest rose
that ever deemed to bloom
Cruel winter chilled the bud
and stole my flower too soon
Oh loneliness Oh hopelessness
to search the ends of time
For there is in all the world
no greater love than mine.

Love o love o .... still falls the rain
Love o love o .... still falls the night
Love o love o .... damned forever"

Jos on kii­rei­nen, voi saman elo­ku­va­ko­ke­muk­sen saa­da myös tii­vis­tet­ty­nä. Tämän ja mui­ta tii­vis­tet­ty­jä elo­ku­via tar­jo­aa Movie-A-Minu­te (via Juha). #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]12.9. 11:23[/klo] Lisä­sin viit­tauk­sen lyhytelokuvaversioon.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]16.10. 15:49[/klo] Muo­toi­lin nyky­tyy­lil­lä­ni. Siir­sin muu­tos­his­to­rian ala­viit­tei­den ala­puo­lel­le. Irro­tin lisäyk­sen muu­tos­his­to­rias­ta mer­kin­tään. Lisä­sin muu­tos­his­to­rian piilotusvekottimen.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]11.2. 23:36[/klo] Muo­toi­lin nykytyylillä.
[/muokkaus]
[muokkaus][klo]2011-10-08 18:21[/klo] Pois­tin kuvat.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Joten­kin sen aina huo­maa sii­tä, että sitä tah­too kuun­nel­la Björ­kiä, tämän mikä nyt taas on: anka­ra apa­tia, mato­mai­nen makoi­lu ja aihee­ton itkes­ke­ly. Vaik­ka oli­han sen merk­ke­jä havait­ta­vis­sa jo eilen sii­tä että kak­si koko­nais­ta suklaa­le­vyä ei tun­tu­nut mis­sään. Pahuk­sen Spar-kau­pan Fazer-tar­jous. #

Mitä on masen­nus? Par­haim­mil­laan, siis sie­det­tä­vim­mil­lään se on maa­doi­tet­tuut­ta; huu­mo­ri, hyvä ruo­ka ja muut muka­vat asiat nos­ta­vat mie­len nol­laan, jol­loin hymyi­lyt­tää se, ettei ole enää mii­nus mil­joo­na volt­tia. Pahim­mil­laan se on pola­ri­tee­tin kään­ty­mis­tä pää­lael­leen. Mii­nuk­ses­ta tulee plus­saa ja plus­sas­ta mii­nus­ta: kaik­ki hyvä, muka­va, haus­ka antaa hir­vit­tä­vän tärs­kyn, kir­pai­see tus­kal­li­ses­ti muis­tut­taes­saan vain katoa­vai­suu­des­taan, ja pahat, kau­heat, surul­li­set asiat kään­tä­vät suu­pie­let hir­vit­tä­vään hymyyn, kos­ka sil­loin sitä tun­tee ole­van­sa koto­nan­sa, asioi­den ole­van oikeal­la tolal­laan, juu­ri niin kuin ne ovat ihan oikeas­ti. #

“No mie­ti­pä tätä, Mau­ri: Mikä on se, jol­la on kak­si­tois­ta jal­kaa, kuusi sil­mää, kar­vai­nen kes­ki­ruu­mis, löy­tyi kuol­lee­na ter­raa­rios­ta tänä aamu­na, ja jos­ta voi­lei­väs­tä­si hau­ka­tes­sa­si kuu­lu­va ‘rousk’-ääni on peräi­sin?” #

Luok­ka­ko­kous lähes­tyy, mut­ta ei puhet­ta­kaan, että minus­ta oli­si sii­hen osal­lis­tu­jak­si. Kuten sil­loin jos­kus mui­noin, ihmis­ten kokoon­tu­mi­nen pel­kän kokoon­tu­mi­sen itsen­sä, siis seu­rus­te­lun nimis­sä, on minul­le ker­ta kaik­ki­aan vie­ras ja vas­ten­mie­li­nen aja­tus. Ei sik­si, että nämä­kään ihmi­set sinän­sä oli­si­vat vas­ten­mie­li­siä. Päin vas­toin, enti­set luok­ka­ka­ve­rit ovat yhä­kin minul­le aja­tuk­sis­sa kovin rak­kai­ta. Kyl­lä samoi­hin tiloi­hin kerään­ty­mi­nen yhdek­säs­tä kah­teen­tois­ta vuo­den ajan vii­te­nä päi­vä­nä vii­kos­sa samo­jen ihmis­ten kans­sa syö­vyt­tää mie­leen ne naa­mat ja per­soo­nat niin että vai­kea nii­tä on epä­lä­hei­sik­si­kään teh­dä. #

Toi­saal­ta pahat kie­let voi­si­vat väit­tää, että suo­je­lin suh­det­ta­ni näi­hin ihmi­siin pysy­mäl­lä tur­val­li­sen emo­tio­naa­li­sen väli­mat­kan pääs­sä kai­kis­ta, mut­ta se nyt ei miten­kään poik­ke­ai­si sii­tä, miten olen elä­nyt elä­mää­ni suh­tees­sa mui­hin ihmi­siin yli­pään­sä; eris­tyk­sis­sä, vetäy­ty­nee­nä. Jos jos­sain, niin sii­nä suh­tee­ni näi­hin ihmi­siin poik­ke­aa muis­ta, että eris­täy­ty­mi­se­ni samois­ta ihmi­sis­tä kes­ti niin­kin pit­kän ajan. Oppi­vel­vol­li­suu­del­la on has­su­ja epä­suo­ria seu­rauk­sia. #

Ja mik­si Blog­ge­rin kel­lo heit­tää tun­nil­la täs­sä kah­den­tois­ta kiep­peil­lä? Opet­te­li­si­vat jo ne ame­rik­ka­lai­set­kin käyt­tä­mään oikei­den ihmis­ten 24 tun­nin kel­loa eikä nui­ta per­ke­leen peeäm-aaäm-aiko­ja kun eivät ker­ran osaa ite­kään nii­tä käyt­tää. #

“Sana odo­tuk­sis­ta: perus­kou­luis­sa teh­dyt tut­ki­muk­set ovat osoit­ta­neet, että poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kai­na pide­tyt lap­set tule­vat lah­jak­kaik­si riip­pu­mat­ta sii­tä, onko heis­sä ollut näky­vis­sä lah­jak­kuut­ta ennen hei­dän luo­kit­te­lu­aan eri­kois­lah­jak­kaik­si. Ja päin­vas­toin monet poik­keuk­sel­li­sen älyk­käät lap­set eivät kehi­ty par­haan mah­dol­li­suu­ten­sa mukai­ses­ti joko emo­tio­naa­lis­ten ongel­mien takia tai per­heen tai opet­ta­jien vähäis­ten odo­tus­ten vuok­si.” #

Syliai­ka, s.113 #

koros­tus oma­ni #

Tämän­hän minä olen aina tien­nyt­kin, enkä sik­si ole kos­kaan pitä­nyt lah­jak­kuut­ta juu­ri­kaan mis­sään arvos­sa, aina­kaan siis lah­jak­kaan ihmi­sen itsen­sä arvon mit­ta­na. #