Vaik­ka tun­nen, että tähän on joi­tain ali­ta­jui­sia, ulko­puo­li­sia pai­nei­ta tie­tyis­tä vas­ten­mie­li­sis­tä syis­tä, aion käyt­tää tilai­suut­ta tör­keäs­ti hyväk­se­ni ja varus­tin seu­raa­van teks­tin täl­lä esi­pu­he­mai­sel­la virk­keel­lä voi­dak­se­ni vedo­ta tähän tar­peen vaa­ties­sa. #

On kulu­nut koh­ta kak­si vuot­ta tähä­nas­ti­sen elä­mä­ni syn­kim­mäs­tä yhte­näi­ses­tä ajan­jak­sos­ta, jon­ka kul­mi­noi­tu­ma­na erää­nä syys­tal­ven pimeä­nä ilta­na mat­kus­tin sil­loi­sen puo­li­so­ni saat­te­le­ma­na junal­la lähe­te kou­ras­sa­ni psy­kiat­ri­sen sai­raa­lan avo-osas­tol­le. #

Kyl­lä, Jani-poi­ka oli hul­lu­jen­huo­neel­la. Olin siel­lä kuu­kausia. #

Sii­tä huo­li­mat­ta, että se oli minul­le juu­ri oikea osoi­te sii­nä tilan­tees­sa ja tilas­sa (joka oli psy­koot­tis­ta lähen­te­le­vä masen­nus), ja että muis­te­len siel­lä var­sin­kin reip­paas­ti enem­män kuin pel­kän vähim­mäis­vel­vol­li­suu­ten­sa teh­neen oma­hoi­ta­jan tahol­ta saa­maa­ni välit­tä­mis­tä ja hel­lää huo­len­pi­toa edel­leen läm­möl­tä, tämä tapah­tu­ma oli ilmei­ses­ti samal­la puo­li­sol­le vii­mei­nen nau­la jo sii­hen saak­ka kovia koke­neen pari­suh­teen tule­vai­suu­teen usko­mi­sen ark­kuun. Vali­tet­ta­vas­ti tämä kävi minul­le ilmi vas­ta vuot­ta myö­hem­min, kun hän läh­ti elä­mään omaa elä­mään­sä, ja minä jäin yksin vii­mei­sen ker­ran elä­mäs­sä­ni. #

Täs­tä ei täl­lä erää tämän enem­pää. Voi olla että tämä on se emo­tio­naa­li­nen pih­ka­tap­pi, joka on vai­van­nut nyt jo jon­kin aikaa, ja jon­ka ulos pääs­tä­mi­sen myö­tä minun ei tar­vit­se miet­tiä kuin­ka sivu­ta tätä suju­vas­ti ja kyke­nen ehkä ton­ki­maan pää­tä­ni jat­kos­sa taas hie­man parem­min. Tai sit­ten en. #

“The­re’s no one to take my bla­me
if they wan­ted to
The­re’s not­hing to keep me sane
and it’s all the same to you
The­re’s now­he­re to set my aim
so I’m eve­ryw­he­re
Never come near me again
do you real­ly think I need you #

I’ll never be open again, I could never be open again.
I’ll never be open again, I could never be open again. #

And I’ll smi­le and I’ll learn to pre­tend
And I’ll never be open again
And I’ll have no more dreams to defend
And I’ll never be open again” #

Dream Thea­ter: Space-Dye Vest #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]26.1.2009[/klo] 12:43 Muo­toi­lin WP:lle, päi­vi­tin tyy­liä ja linkit.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #