Riivaajat
#1012. Perjantai, 25. helmikuuta 2005 klo 11.21.14, kirjoittanut Jani. 17
(This post is also available in English.) #
Tämän jutun herättämät tunteeni tällä hetkellä ovat kummallinen sekoitus kafkamaista ja dostojevskilaista, mikä on piristävää mutta ei vähäisimmässäkään määrin tervetullutta vaihtelua normaaliin, päivittäiseen masennuksen ja turtuuden sekoitukseen. Ensimmäinen sähköpostiviesti, jossa kuulin tilanteesta, aiheutti valtavan adrenaliinipurkauksen joka seurasi tietysti yhtäkkisestä uhatuksi tulemisen tunteesta. Olen silti vieläkin tyytyväinen, että sain tiedon tästä nimenomaan sähköpostitse, koska puhelimessa olisin luultavasti joutunut paniikkiin ja pahimmassa tapauksessa tehnyt tai sanonut sen johdosta poliisille jotakin uskomattoman typerää ja pahentanut tilannettani vielä silläkin. #
Alussa, kun olin hiukan sekaisin, minusta tuntui kuin elämäni olisi muuttumassa pysyvästi; aiemmin olin puhdas, mutta tästedes olisin rikollinen, yhteiskunnan hylkiöksi ja häviäjäksi leimattu lopun ikääni. Olit tuhma ja paha, hyi! Kun sitten etsiskelin webistä asianajajia ja syitä poliisin esittämille vaatimuksille, järki alkoi pikku hiljaa hiipiä takaisin kalloon; no jos olinkin mokannut, niin mitä voisi pahimmassa tapauksessa tapahtua? En pitänyt todennäköisenä vankilaan joutumista, vaikka sekin on tietysti teoreettisesti mahdollista nykyisen lain mukaan. Saisin luultavasti sakot. Se helpotti, sillä, no, sehän on kuitenkin vain rahaa, eikä kaikkia oikeuksiani ja yksilöllisyyttäni minulta vietäisi pois, enkä joutuisi elämään kaltereiden ja muurien takana. (Ja kuulemma sitä rahaa painetaan tehtaissa jatkuvasti lisää, joten sitähän tässä maailmassa riittää!) #
Minun piti mennä käymään marketeilla, ei oikeastaan tosiasiassa niinkään ostosten kuin sen vuoksi, että näkisin, millaista olisi olla ihmisten parissa nyt kun meikä on potentiaalinen rikollinen. Näkisivätkö ne sen? Näkisivätkö ne naamastani, vaatteistani, että tämä mies on nyt rikostutkinnassa, tämä mies ei ole niin kuin me, jotka olemme puhtaita ja lainkuuliaisia kansalaisia, kunnollisia yhteiskunnan jäseniä? Tällaisessa tilanteessa ei voi mitään sille, että tulee vähän vainoharhaiseksi; sitä vilkuilee ihmisiä ja yrittää huomata, tunnistetaanko minut, ajattelevatko ne, että pitäisi sanoa tuolle jotakin, kannustaa tai pilkata, tai ehkä ne jopa suunnittelevat kimppuuni hyökkäämistä, koska rikoin heidän sääntöjään. (Huom: vaikka olenkin masentunut, mitään paranoidisia oireita minulla ei lääketieteellisessä mielessä ole koskaan todettu.) #
Sittemmin ihmisten reagointi kirjoituksiini tästä on ollut hämmentävää positiivisessa mielessä. En ole yrittänyt kerjätä anteeksiantoa synnistäni, rikoksestani — huomaa, kuinka sitä tuntee niin vaikka onkin vasta tutkittavana jostain, mitä joku toinen, joka on periaatteessa vain tasa-arvoinen eikä yläpuolella, väittää minun tehneen — olen vain yrittänyt ottaa tilanteesta kaiken irti ja kertoa siitä, koska tiedän, että tämä on kiinnostavaa (minuakin tämä kiinnostaisi kovasti, vaikka en olisikaan itse tutkimuksen kohteena), ja lisäksi myös siksi, että poliisin sähköpostien julkaisun jälkeen alkoi pian näyttää siltä, etten ollut sensurointivaatimusten ihmettelyssäni yksin. #
Mutta vaikka kyseinen poliisi olisikin tehnyt virheen, se ei tietenkään tee tyhjäksi minua vastaan esitettyjä syytöksiä. Se on vain mielenkiintinen ja sananvapauden kannalta tärkeä sivujuonne koko tässä touhussa. Toivottavasti nämä eivät sekoitu ihmisten mielissä, sillä siten voi joutua pettymään. Toivottavasti nämä eivät sekoitu minun mielessäni. En minä itseäni syyllisenä pidä, kun en alkuunkaan tiedä, mitä mieltä ne (poliisi) ovat tai mitä he tekevät minun tekemisilleni. Sen kuitenkin tiedän, että niin kauan kuin tätä jatkuu, oloni on luultavasti vainoharhainen, likainen, enkä luota ihmisiin. Mut hei, elämä on. #
Tässä vielä muutamia kansainvälisiä blogeja, joissa tämä hässäkkä on mainittu, koska meitä suomalaisiahan kuulemma aina kiinnostaa se, mitä meistä maailmalla puhutaan: #
- Boing Boing
- Committee to Protect Bloggers (thanks xz!)
- Finland for Thought, twice
- Stockholm Spectator (thanks, Paul!)
Hyi sinua hyveetöntä, rikollinen olet.
Mutta oot julkkis, vaude. ;-)
Tässä koko jupakassa on tavattoman paljon mielenkiitoisia piirteitä. Toivotan jaksamista olla myrskyn silmässä!
Tässä on esmes kahden vakaumuksen painiottelu: sinun lapsia puolustava vakaumuksesi ja rehtorin uskonnollinen vakaumus, jonka varjolla hän syyllistyi lasten henkiseen pahoinpitelyyn. (Meidän näkökulmastamme, omasta näkökulmastaan hän varmaankin teki arvokasta käännytystyötä.)
Tässä tulee esiin myös blogien vaikutusvalta. Jos joku lähtee oikeusjupakkaan blogia vastaan, blogeilla on ainakin potentiaalista painoarvoa, valtaa.
Sitten on tarina sinun joutumisestasi hyvisten puolelta pahisten puolelle. Se voi tapahtua ihmeen pienestä asiasta ja yllättäen. Mutta tietysti minun ja monien muiden mielestä sinä olet hyvisten puolella, kun riskeeraat itsesi puhuessasi erittäin tärkeästä asiasta: rehtorin käyttämästä mielivallasta oppilaisiin. Kouluaikaisilla kokemuksilla koulukiusaamisesta lähtien on erittäin kauaskantoiset vaikutukset ihmisen elämään, joten on pöyristyttävää, miten tuo koko juttu hoidettiin.
Mikael: Joo, kansainvälinen rikollinen ja julkkis! Ei kun, toisin päin.
Hmm. Vatsaa kurnii. Nälkä se tulee näissä vaarallisen rikollisen touhuissakin.
Kaura: Kiitoksia toivotteluista!
“Tässä tulee esiin myös blogien vaikutusvalta. Jos joku lähtee oikeusjupakkaan blogia vastaan, blogeilla on ainakin potentiaalista painoarvoa, valtaa.”
Totta, joskin ainakin minulle henkilökohtaisesti on sitä painoarvoakin tärkeämpää ollut se valtava henkisen tuen määrä, jota olen kaikilta teiltä, tätä asiaa seuranneilta saanut. Ilman sitä olisin luultavasti rusentunut rusinaksi henkisessä paineessa.
“Sitten on tarina sinun joutumisestasi hyvisten puolelta pahisten puolelle. Se voi tapahtua ihmeen pienestä asiasta ja yllättäen.”
Totta, ja siitä syystä en halua mitenkään erityisemmin lietsoa sitä harhaluuloa, mikä ulkomaisia blogeja tästä lukemalla syntyy varmaan hyvinkin helposti, että olisi jotenkin itsestäänselvää, että olen syytön (“hyvä” kuten sanoit) ja minua vainotaan ihan syyttä suotta. Ihan vielä ei sellaisessa tilanteessa olla, mutta omani kaltaiset tapaukset ovat niitä, joissa tehdään linjanvetoja sen suhteen, mihin suuntaan kehitys vie.
“Mutta tietysti minun ja monien muiden mielestä sinä olet hyvisten puolella, kun riskeeraat itsesi puhuessasi erittäin tärkeästä asiasta: rehtorin käyttämästä mielivallasta oppilaisiin.”
No voihan pahus. Minä sittenkin näköjään vaikutan marttyyrilta.
No pääasia, että olet sitä mieltä, että olen “hyvisten” puolella, se on mukava kuulla :)
“Kouluaikaisilla kokemuksilla koulukiusaamisesta lähtien on erittäin kauaskantoiset vaikutukset ihmisen elämään, joten on pöyristyttävää, miten tuo koko juttu hoidettiin.”
Aamen aamen aamen.
Minulle kävi hieman vastaava tapaus (tosin ei tietysti lähellekään yhtä vakava), kun kirkon tiedotusyksiköstä soitettiin minulle ja annettiin ymmärtää, että minun olisi hyvä poistaa yksi kirjoittamani juttu (jonka oli tarkoitus olla humoristinen, fiktiivinen haastattelu arkkipiispa Vikströmistä, jossa hän paljasti, että raamattu on vain fiktiota) sivuiltani. (Joka oli “blogissa” nimeltä Ilta Päivä Sanomat.) Mitään suoraa uhkausta kyseinen henkilö ei tehnyt, mutta vihjaili, että ehkä työnantajani (jonka nimissä puhelinliittymäni on) ei arvosta tällaista toimintaa.
Täytyy myöntää, että menin ihan hämmennyksiin kyseisestä puhelusta, enkä oikein osannut ilmaista itseäni puhelimessa.
Poistin kiltisti (ja vähän suuttumuksesta) kaikki kyseisen julkaisun vanhat arkistot netistä, mutta en ole edelleenkään varma, että teinköhän mitenkään väärin kirjoittaessani moisen jutun. Mutta en jaksanut ottaa selvää asiasta.
Janin tapauksessa tietysti syytökset ovat molemmin puolin paljon vakavampia, joten tapauksia ei oikein voi siinä mielessä verrata. Mutta tuli nyt mieleen kun mainitsit, että puhelimessa olisit voinut mennä pahasti hämmennyksiin. Niin minulle ainakin kävi.
Jarno: Minusta tuo on jo aivan uskomattoman törkeää touhua kirkon taholta. Kerta kaikkiaan. En tiedä mitä muuta voisin sanoa. Lyhyen kuvauksesi perusteella tekstisi pitäisi olla juuri sitä lajia, jonka ei missään nimessä koskaan pitäisi joutua sensuroitavaksi.
Tokihan vältyit tämän oman juttuni kaltaisilta seurauksilta kertaheitolla, kun tottelit kirkonmiestä (-naista?) kiltisti, ja sellaisen ratkaisun hyvät ja huonot puolet tietysti itsekukin punnitsee omalta kohdaltaan, eikä tehtyjä valintoja voi kritisoida. Mutta minulle jäisi kyllä tosi paha maku suuhun tuosta, ja olisi varmasti jäänyt tästä omastakin jutustani, jos olisin suin päin poistanut juttuni suoraan poliisin niin vaatiessa, ja se juuri olisi ollut hyvin paljon mahdollista, jos hän olisi esittänyt vaatimuksensa puhelimitse.
Pahus soikoon. Jos voisin tällä hetkellä enää olla vihaisempi sananvapausasioiden takia niin varmaan olisin.
Niin ja se piti vielä sanoa, että sehän näissä oli myös samaa, että ei-kovin-yllättäen uskonasioihin liittyivät molemmat. Ilmeisesti joku oli googlesta arkkipiispa vikströmiä hakiessaan törmännyt sivuuni ja vetänyt siitä sitten herneen nenäänsä ja soittanut jollekin tuohtuneena, että eikö tälle saastalle voida mitään tehdä tms. :-)
Tsemppiä Janille ja toivottavasti muistat, että voit ihan hyvin vetäytyä koko hommasta, jos alkaa siltä tuntumaan.
Minun tapaukseni oli mitätön tähän verrattuna, mutta silti jäi omastakin tapauksesta vähän sellainen mielikuva, että jotkut olivat sitä mieltä, että olin turhan luuseri sulkiessani arkistot sivuiltani. Mutta en välitä siitä. Minua ei kiinnostanut selvittää asiaa sen syvällisemmin.
Jarno: “ei-kovin-yllättäen uskonasioihin liittyivät molemmat”
Täsmälleen niin, perkele!
“Tsemppiä Janille ja toivottavasti muistat, että voit ihan hyvin vetäytyä koko hommasta, jos alkaa siltä tuntumaan.”
Kiitoksia, joskaan en oikein tiedä, miten tästä vetäytyä voisi.
“jotkut olivat sitä mieltä, että olin turhan luuseri sulkiessani arkistot sivuiltani. Mutta en välitä siitä. Minua ei kiinnostanut selvittää asiaa sen syvällisemmin.”
Kuten sanoin, kukin tekee omat ratkaisunsa eikä niitä passaa kenenkään toisen mennä kritisoimaan. Joskus voi olla järkevää antaa pikkusieluisten uskovaisten tukehtua herneisiinsä, joskus taas on järkevämpää antaa hiukan heimlich-apua, jos siinä ei itse katso menettävänsä mitään.
Jopa tapahtuu Blogistanissa kun ei blogeja lue vähään aikaan. Olet ehdottomasti oikealla asialla mielipiteinesi, älä luovuta!
Toivottavasti en nyt tuo julki mitään itsestäänselvyyttä, mutta en huomannut blogissasi tai kommenteissa pohdintaa Pohjois-Suomen sosiaalis-uskonnollisesta alakulttuurista nimeltään lestadiolaisuus. Tässä jupakassa on pakko olla takana nimenomaan lestadiolaisuus, ei pelkkä rehtorin oma kieroutunut uskonnollisuus. Se myös selittää, miksi osa vanhemmista puolustaa rehtoria, osa vastustaa. Lestat pitävät aina yhtä, eivätkä näe toisissaan vikaa silloin kun “maailma” hyökkää vastaan jotakuta heistä. Tästä syystä koko tilanne on niin tulehtunut tuolla paikkakunnalla, kaikki asiaan vaikuttamaan kykenevät lestadiolaiset virkamiehet ja luottamustoimissa toimivat kansalaiset yrittävät kiemurrella irti, jotteivät joutuisi tuomitsemaan rehtoria - se tekisi heistä luopion seurakuntansa silmissä.
Dyro: “Tässä jupakassa on pakko olla takana nimenomaan lestadiolaisuus, ei pelkkä rehtorin oma kieroutunut uskonnollisuus.”
Jossain jutussa muistaakseni epäsuorasti vihjattiin jotain sen suuntaista. Mitään viitteitä (todisteista puhumattakaan) minulla ei siitä ole, mutta sellaisessa käsityksessä minäkin olen, että nimenomaan lestadiolaisuudesta tässä on kyse.
“Lestat pitävät aina yhtä, eivätkä näe toisissaan vikaa silloin kun »maailma« hyökkää vastaan jotakuta heistä.”
Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin ahdasmieliset uskonnolliset… ööh… ihmisklimpit nyt yleensäkin: “maailma on paha paikka, mutta me ollaan pyhä, hyvä ja valittu poppoo - suhteellisen pieni, kylläkin, mutta kasvamme koko ajan!”
Toki täytyy sen verran sanoa, että varmaan lestadiolaisissakin on eroja, niin kuin vissyvesissä. Kuten myös se, että tiedän lestadiolaisuudesta varsin vähän, minulla on lähinnä vain juuri tällaista sinunkin juuri tarjoamaasi toisen käden tietoa siitä.
Niin ja sitten se, mitä tällaisista kuvista voi aina päätellä.
Uskonnostahan maailman suurimmat sodat on kayty.Annetaan jokaisen uskoa mihin haluaa ja miten haluaa.Opettajan rooli koulussa EI ole alkaa tuputtamaan omia ajatuksiaan,tai uskonlahkoja lapsille joille opettajan(uskonnon opesta nyt puhun) pitaisi olla esimerkkina suvaitsevaisuudesta ja ymmaryksesta eri uskontoja kohtaan.Rehtorin rooli koulussa on valvoa opettajia ja miten he opettavat.Tassa tapauksessa rehtori itse valvoi omia toimiaan opettajana,ja of course screwed up.Mina olen vastuussa???ai niin minulle.Kaytampa tilaisuutta hyvakseni ja.…Osa seurauksista on uutisissa.Vuonna 20?? kuulemme loput,maybe.Kysyn edelleenkin MITA TAPAHTUU UUSILLE OPPILAILLE? Istuuko poliisi luokassa ja seuraa opetusta vai valvooko “ISOVELI“myoskin luokkaa niinkuin nettia.
Minua Harrmitaa ja osittain ihan vituddaa(ei kirjoitus virhe,sanonta kavereiden kesken) .Nyky maailma toimii suhteilla,rahalla ja lakipykalat ovat vain osviittaa.
Satu: “Annetaan jokaisen uskoa mihin haluaa ja miten haluaa. Opettajan rooli koulussa EI ole alkaa tuputtamaan omia ajatuksiaan,tai uskonlahkoja lapsille joille opettajan (uskonnon opesta nyt puhun) pitaisi olla esimerkkina suvaitsevaisuudesta ja ymmaryksesta eri uskontoja kohtaan.”
Täsmälleen niin. Pöyry saa tietysti uskoa miten tahtoo, mutta julkisessa koulussa niiden näkemysten lapsille pakkosyöttäminen ja varsinkin se, että sen sallitaan tapahtua on se, mikä minusta tässä on sairasta. En nyt tiedä Suomen laista siltä osin, mutta ehkä kyseisenkin paikkakunnan uskovaiset saisivat perustaa oman uskonnollisen koulunsa, jossa saisivat pakkosyöttää propagandaansa omille lapsilleen miten tahtovat - en pitäisi siitäkään, mutta siihen ei minun olisi puuttuminen. Sen sijaan ajatus siitä, että sellaiselle touhulle, mitä se on, on yhteiskunnan ja siis myös minunkin nimissäni siunaus annettu, iljettää minua.
“Kysyn edelleenkin MITA TAPAHTUU UUSILLE OPPILAILLE? Istuuko poliisi luokassa ja seuraa opetusta vai valvooko “ISOVELI” myoskin luokkaa niinkuin nettia.”
Aiheellisia kysymyksiä. Hyvin aiheellisia.
“Nyky maailma toimii suhteilla, rahalla ja lakipykalat ovat vain osviittaa.”
Ainakin suomalaiset, uskovaiset perähikiät saavat nähtävästi kohtuullisen rauhassa puuhata mitä lystäävät.
Suomessa uskonnonopetus on tunnustuksellista. Ei luterilaiseen kirkkoon kuulumaton voi Suomessa edes opettaa uskontoa.
http://www.kolumbus.fi/pakanatieto/Opetus.html
Sedis: Tarjosit vanhentunutta tietoa (PDF).
“Laki Suomen kansalaisen oikeudesta olla maan palveluksessa uskontunnustukseensa katsomatta (173/21) siihen tehtyine muutoksineen on kumottu uudella uskonnonvapauslailla. Tämä tarkoittaa, että evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enää edellytetä asianomaisen kirkon jäsenyyttä.”
Lisää suorasanaista luettavaa suoraan hevosen suusta.
Enpä tiennytkään muutoksesta järkeväään suuntaan. Kiitos korjauksesta. Asiasta toiseen, korjataan nyt tämäkin: Muhoksella ei tässä tapauksessa kyse ole lestadiolaisuudesta.
Sedis: “Kiitos korjauksesta.”
Kiitos samoin :)
Kun noita sensurointipyyntöjä näyttää satelevan uhkauksilla ja ilman, niin jos päätätte poistaa tekstinne sivuiltanne, niin käykää nyt ihmeessä pyytämässä jossain asiallisissa ryhmissä, että tekstinne peilattaisiin maailman ääriin. Silloin niitä ei enää pirukaan poistaisi netistä ja ne olisi aina löydettävissä Googlella.