Niin mä vaan aat­te­lin sitee­ra­ta tätä kun näh­däk­se­ni näi­tä asioi­ta vaki­tui­ses­ti käsit­te­le­vät tahot eivät täs­tä mai­nin­neet ja tämä minus­ta kum­min­kin sopi­si nii­den lin­jan­ve­toi­hin, tai aina­kin omaan käsi­tyk­see­ni niis­tä: #

“Tule­vai­suut­ta voi vain tai­vas­tel­la, kun kat­soo nuor­ten tyt­tö­jen aggres­sii­vis­ta käyt­täy­ty­mis­tä. He halua­vat käyt­täy­tyä rajus­ti ja otta­vat mas­ku­lii­ni­suu­des­ta irti kiel­tei­sim­mät piir­teet. Ei jät­kiä kan­na­ta api­noi­da! Tätä rikol­li­suu­den niin sanot­tua mie­he­käs­tä puol­ta olen pääs­syt työs­sä­ni ihmet­te­le­mään, kun olen havain­nut, että vaa­ral­li­sil­la rikol­li­sil­la riit­tää nais­puo­li­sia ihai­li­joi­ta. Kai nämä nai­set havit­te­le­vat jota­kin todel­lis­ta mas­ku­lii­ni­suut­ta. Polii­sin näkö­kul­mas­ta ilmiö tun­tuu käsit­tä­mät­tö­mäl­tä.” #

Juha Rau­ta­hei­mo, Hel­sin­gin väki­val­ta­ri­ko­syk­si­kön tutkinnanjohtaja
Pirk­ka-leh­ti, maa­lis­kuu 2005, s. 24 #

Huo­mio­ni kiin­nit­tyi tähän kun sitä nyt vähän muu­ten­kin täl­lä het­kel­lä kiin­nit­tää poik­keuk­sel­li­sen pal­jon huo­mio­ta polii­si­asioi­hin. Onko nii­tä mai­jo­ja kau­pun­gil­la aiem­min­kin pyö­ri­nyt niin pal­jon? Olen­ko­han minä jo tar­peek­si vaa­ral­li­nen rikol­li­nen saa­dak­se­ni nais­puo­li­sia ihai­li­joi­ta? (Vih­je: en ole.) No joka tapauk­ses­sa, tuos­ta sitaa­tis­ta on poi­mit­ta­vis­sa aina­kin seu­raa­vat sei­kat: #

• Agres­sii­vi­nen käyt­täy­ty­mi­nen on mas­ku­lii­ni­nen ilmiö, joka ikään kuin tulee tyt­töi­hin hei­dän ulko­puo­lel­taan, tart­tu­van tau­din tavoin ei-tytöistä.
• Vaa­ral­li­set rikol­li­set ovat suu­rek­si osak­si mie­hiä (läh­de: Stet­son-Har­ri­son) ja ole­tet­ta­vas­ti Rau­ta­hei­mon hen­ki­lö­koh­tai­nen pers­tun­tu­ma perus­tuu vas­taa­vaan otan­taan; vaa­ral­lis­ten nais­ri­kol­lis­ten mie­si­hai­li­joi­den mää­räs­tä ei siis vain ole tie­toa (vaa­ral­lis­ten mies­ri­kol­lis­ten mie­si­hai­li­jois­ta var­mas­ti sitä­kin vähem­män), mut­ta Rau­ta­hei­mo ei toki sii­tä täs­sä puhu­kaan, eikä esi­tä väit­tä­miä tämän ilmiön suku­puo­lit­tu­mi­ses­ta. Sil­ti asian esi­tys­ta­pa, johon haas­tat­te­lun toi­mit­ta­jal­la lie­nee vähin­tään yhtä suu­ri, jos ei suu­rem­pi vai­ku­tus kuin haas­ta­tel­ta­val­la itsel­lään, luo sel­lai­sen vai­ku­tel­man jät­tä­mäl­lä tämän näkö­kul­man piiloon.
• Minul­le­kin tulee nykyi­sin Pirkka-lehti!

No höh, mikäs logiik­ka tuos­sa sisen­nyk­ses­sä nyt taas on? #