Jus­si toi jäl­leen tie­toi­suu­tee­ni mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa. #

“[Ensim­mäi­sen] kir­jan­sa lopus­sa Kivi­vuo­ri huo­maut­taa, että tie­deyh­tei­sön tuot­ta­mien sanas­to­jen ja nii­den maal­lik­ko­vas­taan­o­ton väli­seen suh­tee­seen tuli­si kiin­nit­tää nykyis­tä enem­män huo­mio­ta. Tämä on tär­ke­ää eri­tyi­ses­ti sik­si, että arjen psy­ko­lo­gi­soi­tu­mi­nen voi joh­taa epä­po­li­ti­soi­tu­mi­seen, demo­kra­ti­aa uhkaa­vaan kehi­tyk­seen. Äänes­tä­mi­sen, yhtei­söl­li­sen vai­kut­ta­mi­sen tai vaik­ka­pa Amnes­ty Inter­na­tio­na­lin toi­min­taan osal­lis­tu­mi­sen sijas­ta moder­ni itsen­sä­to­teut­ta­ja saat­taa­kin kes­kit­tyä omaan hen­ki­seen kas­vuun­sa. Tämä voi joh­taa jul­ki­sen ihmi­sen häviä­mi­seen, arvioi Kivi­vuo­ri, joka ei sel­väs­ti­kään pidä täl­lai­ses­ta kehi­tyk­ses­tä.” #

“[Toi­sen] kir­jan­sa lop­pu­lu­vus­sa Kivi­vuo­ri viit­taa Max Webe­riin, Ant­ho­ny Gid­den­siin ja Char­les Tay­lo­riin. Hän myö­täi­lee Tay­lo­rin ato­mis­ti­sen yhteis­kun­ta­kä­si­tyk­sen arvos­te­lua ja näkee jul­ki­sen elä­män­pii­riin psy­ko­po­li­ti­soi­tu­mi­sen huo­les­tut­ta­va­na piir­tee­nä eri­tyi­ses­ti sik­si, että se palaut­taa poli­tii­kan yksi­tyi­seen elä­män­pii­riin. Täl­lai­sen kehi­tyk­sen seu­rauk­se­na moraa­li­ses­ti vas­tuul­li­nen kan­sa­lai­nen on vaa­ras­sa muut­tua asian­tun­ti­joi­den mää­rit­te­ly­jen varas­sa toi­mi­vak­si epä­au­to­no­mi­sek­si ala­mai­sek­si. Omaa sisäis­tä edis­tys­tään aja­va Homo Psyc­ho­lo­gicus tun­tee kan­sa­lai­sak­tii­vi­suu­den sijas­ta tar­vet­ta itsen­sä toteut­ta­mi­seen nii­den arvo­jen poh­jal­ta, joi­ta asian­tun­ti­jat pitä­vät oikei­na ja tosi­na. Psy­ko­kult­tuu­ri siis »kou­lut­taa ihmi­siä pois kan­sa­lai­suu­des­ta koros­ta­mal­la jul­ki­sen pii­rin mer­ki­tyk­set­tö­myyt­tä« (…). Tähän kri­tiik­kiin Kivi­vuo­ri oli lopet­ta­nut tri­lo­gian­sa ensim­mäi­sen­kin osan.” #

“Psy­ko­kult­tuu­riin liit­tyy kui­ten­kin arve­lut­ta­via piir­tei­tä, jois­ta ehkä kaik­kein arve­lut­ta­vin on jul­ki­sen elä­män­pii­rin mer­ki­tyk­sen katoa­mi­nen. Aris­to­te­li­ses­ta aktii­vi­ses­ta poliit­ti­ses­ta kan­sa­lai­si­han­tees­ta luo­pu­mi­nen voi joh­taa omaan itse­to­teu­tuk­seen­sa kes­kit­ty­vien soo­loi­li­joi­den yhteis­kun­taan, jos­sa väliä on vain Minun sisäi­sel­lä kas­vul­la, Minun psyyk­ki­sel­lä hyvin­voin­nil­la, Minun oikeu­del­la olla Yksi­lö. Täl­lai­nen kehi­tys voi joh­taa asian­tun­ti­ja­val­taan, poliit­ti­seen apa­ti­aan ja yhteis­vas­tuun katoa­mi­seen.” #

Pet­te­ri Pie­ti­käi­nen: Psy­ko­kult­tuu­rin kri­tiik­ki #

Minul­le jon­kin tie­don vas­tus­ta­mi­sek­si ei kos­kaan ole riit­tä­nyt se argu­ment­ti, että “sil­lä voi olla tuhoi­sia seu­rauk­sia”. Jos poli­tii­kan ja polii­ti­koi­den motii­vien pal­jas­ta­mi­nen hen­ki­lö­koh­tai­sik­si yhteis­kun­nal­lis­ten sijas­ta joh­taa “poliit­ti­seen apa­ti­aan” - hel­vet­ti, vaik­ka se joh­tai­si demo­kra­tian luhis­tu­mi­seen - minus­ta sitä pitäi­si har­joit­taa sitä­kin innok­kaam­min. #

Sivu­men­nen sanot­tu­na täs­tä syys­tä minä en kos­kaan ole poli­tii­kas­sa, sel­lai­se­na, kuin sen nykyi­sin tun­nem­me, pal­jon jär­keä näh­nyt­kään; kaik­kien motii­vit ovat lop­pu­jen lopuk­si koh­tuul­li­sen hel­pos­ti palau­tet­ta­vis­sa “yhteis­ten asioi­den hoi­ta­mi­sen halus­ta” yksi­löl­li­siin, kiusal­li­sen hen­ki­lö­koh­tai­siin teki­jöi­hin. Itse asias­sa minua vain jat­ku­vas­ti jak­saa ihme­tyt­tää, miten ihmees­sä poliit­ti­set hah­mot voi­vat itse olla niil­le niin sokei­ta kuin ovat. #

Minus­ta Pie­ti­käi­sen ja hänen sanaan­sa luot­taen myös Kivi­mäen rat­kai­se­va (ja taas, kiusal­li­sen hen­ki­lö­koh­tai­sen pal­jas­ta­va) vir­he on sii­nä, että he olet­ta­vat nykyi­sen tun­te­mam­me poliit­ti­sen jär­jes­tel­män, jos­sa omien, hen­ki­lö­koh­tais­ten vai­kut­ti­mien val­heel­li­nen pii­lot­te­le­mi­nen on kes­keis­tä, ole­van ainut mah­dol­li­nen poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä. Toi­sin sanoen heil­le ainut mah­dol­li­nen seu­raus nyky­jär­jes­tel­män mure­ne­mi­ses­ta on kaoot­ti­nen, hir­vit­tä­vä, anar­ki­nen ja apaat­ti­nen itsek­kyy­den tila, joka epäi­lyt­tä­väs­ti muis­tut­taa sitä, min­kä seu­raa­mi­sel­la uskon­nol­li­sen moraa­lin kan­nat­ta­jat usein perus­te­le­vat ja puo­lus­te­le­vat oman näke­myk­sen­sä ylem­myyt­tä ja säi­lyt­tä­mi­sen pak­koa. #

Kyse on siis hei­dän osal­taan oman hen­ki­sen sel­kä­ran­gan puo­lus­ta­mi­ses­ta, vah­vim­mas­ta mah­dol­li­ses­ta motii­vis­ta joka ihmi­sel­lä voi olla, sil­lä sitä seu­raa oma hen­ki­lö­koh­tai­nen anar­kia. Mitään syy­tä saman anar­kian ilme­ne­mi­sel­le yhteis­kun­nas­sa kenen­kään yksit­täi­sen ihmi­sen hen­ki­sen sel­kä­ran­gan mur­tu­mi­sen seu­rauk­se­na ei kui­ten­kaan tie­ten­kään ole. Esi­mer­kik­si minun on help­po kuvi­tel­la nykyi­sen sijas­ta poliit­ti­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa itse­kun­kin itsek­käät, psy­ko­lo­gi­set motii­vit ovat avoi­mi­na esil­lä, kor­tit niin sano­tus­ti rehel­li­ses­ti pöy­däl­lä ja kaik­kien näh­tä­vis­sä. Se oli­si kovin eri­lai­nen jär­jes­tel­mä kuin nykyi­sin tun­te­mam­me, ja sel­lai­set polii­ti­kot var­sin­kin oli­si­vat kovin eri­lai­sia kuin nykyi­sin tun­te­mam­me, enkä väi­tä, että minun oli­si help­po kuvi­tel­la sel­lai­sen jär­jes­tel­män syn­ty. Kui­ten­kin niin kau­an, kuin nykyi­nen jär­jes­tel­mä on voi­mas­sa, sel­lai­sen syn­ty ei ole vain vai­kea, vaan mah­do­ton. #

Pie­ti­käi­sen mukaan Kivi­vuo­ri väit­tää, että “pal­jas­ta­van psy­ko­lo­gian edus­ta­ja ei pal­jas­ta omia vaan (lähin­nä) vas­tus­ta­jien moti­vaa­tioi­ta, jot­ka useim­mi­ten näh­dään pato­lo­gi­si­na oirei­na”. Tämä ei tie­ten­kään ole minul­le riit­tä­vä lop­pu­tu­los, vaan jos pal­jas­ta­va psy­ko­lo­gia romut­taa­kin jon­kun poliit­tis­ten vas­tus­ta­jien motii­vit, yhtä lail­la sen on lopul­ta pur­ta­va myös hänen omiin motii­vei­hin­sa, sen jäl­keen, kun nämä vas­tus­ta­jat ovat oppi­neet hyö­dyn­tä­mään samaa meto­dia. #

Tosin Pie­ti­käi­sen mukaan “pal­jas­ta­van psy­ko­lo­gian mene­tel­mää eivät käy­tä niin­kään polii­ti­kot kuin »itse­näi­set« intel­lek­tuel­lit, jot­ka halua­vat antaa tie­teel­li­sen seli­tyk­sen sil­le, mik­si jot­kut ovat eri miel­tä tai tuke­vat eri­lai­sia ihan­tei­ta kuin he itse.” Mikään ei kui­ten­kaan estä ketään pal­jas­ta­mas­ta näi­den “intel­lek­tuel­lien” (kuten minun, vaik­ka­pa edel­li­ses­sä tapauk­ses­sa, tai vaik­ka­pa nyt juu­ri täs­sä käsil­lä ole­vas­sa psy­ko­lo­gi­soin­nis­sa) motii­ve­ja aivan samal­la taval­la hei­dän omis­ta psyyk­ki­sis­tä syis­tään joh­tu­vik­si. Itse asias­sa minus­ta oli­si pel­käs­tään ilo, jos joku vai­vau­tui­si miet­ti­mään minun sanoik­si asti puke­mie­ni aja­tus­ten taus­tal­la ole­via defens­se­jä sun mui­ta psy­ko­lo­gi­sia mer­ki­tyk­siä. #

Minä en pel­kää nihi­laa­tio­ta, sil­lä olen val­mis nihi­loi­maan vaik­ka oman nihi­loin­ti­ni. Minä en pel­kää itse­ni hävit­tä­mis­tä tai häviä­mis­tä sen kuu­lui­san, logii­kan Saha­raan kadon­neen irre­aa­li­sen pie­run tavoin. #

Esi­merk­ke­jä defens­si­me­ka­nis­mis­ta nimel­tä pro­jek­tio, poi­mit­tu­na päi­vän poli­tiik­ka­uu­ti­sis­ta. #

1. “Bush aikoo pan­na Puti­nin lujil­le”
   “Yhdys­val­tain pre­si­dent­ti Geor­ge Bush aikoo vaa­tia pre­si­dent­ti Vla­di­mir Puti­nil­ta seli­tyk­siä tämän vii­me aiko­jen toi­mis­ta kun mie­het tapaa­vat ensi tors­tai­na Slo­va­kias­sa. Bush tote­si vie­rai­lun alla Slo­va­kian tele­vi­siol­le, että Venä­jän pre­si­den­tin eräät pää­tök­set ovat huo­les­tut­ta­neet ihmi­siä. Hän sanoi halua­van­sa antaa tapaa­mi­ses­sa Puti­nil­le mah­dol­li­suu­den perus­tel­la monel­la tahol­la itse­val­tai­sik­si arvioi­tu­ja toimiaan.”
2. “Vasem­mis­to­lii­tol­ta väli­ky­sy­mys”
   “Vasem­mis­to­liit­to aikoo mit­taut­taa hal­li­tuk­sen luot­ta­muk­sen väli­ky­sy­myk­sel­lä, puo­lu­een edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­ja Mart­ti Kor­ho­nen kertoo.”

Yle #

Olen syö­nyt samaa ruo­kaa yhtä­mit­tai­ses­ti pian kak­si viik­koa, eikä kyl­läs­ty­mi­sen merk­ke­jä ole havait­ta­vis­sa. Kun lisä­sin alku­pe­räi­seen nuu­de­li­päi­väl­li­seen töl­kil­li­sen ton­ni­ka­laa, tulin samal­la näh­tä­väs­ti kek­si­neek­si vuo­si­sa­dan kuli­naa­ri­sen elä­myk­sen: se on aivan mie­li­puo­li­sen hyvää. #

Aluk­si sii­tä annok­ses­ta mei­na­si jää­dä näl­kä ja sitä koet­ti haa­ru­koi­da jok’i­ki­sen murusen lau­ta­sel­ta suu­hun­sa, mut­ta nyt se on jo ihan riit­tä­vä, itse asias­sa lop­pu­jen lopuk­si suo­ras­taan run­sas. Ilmei­ses­ti maha­lauk­ku on kutis­tu­nut, vaik­ka ulko­puo­lel­ta sitä ei huo­maa­kaan. #

Olen myös kokeil­lut eri­lai­sia eksoot­ti­sia hedel­miä, tai tar­kem­min sanot­tu­na söin äsken yhden huna­ja­me­lo­nin puo­lik­kaan. Ei piru ollut rapi­aa. Kuin jät­ti­mäis­tä, vetis­tä banaa­nia oli­si lup­sut­ta­nut. Mitä opim­me täs­tä? Kos­kaan ei kan­na­ta kokeil­la mitään uut­ta. #

Noi­den tuo­rei­den tut­ki­mus­tu­los­ten valos­sa har­kit­sen B-vita­mii­nin, tar­kem­min sanot­tu­na B12:n lisää­mis­tä aamu­nap­pien jouk­koon. Met­säs­tin jo Orio­nin hyl­lys­tä val­mis­teen, jos­sa sitä on eni­ten. #

“Tyvi­tu­mak­kei­den dopa­mii­nit­rans­port­te­ri (DAT) tiheys oli masen­nus­po­ti­lail­la mer­kit­se­väs­ti kor­keam­pi ver­rat­tu­na ter­vei­siin ver­tai­lu­hen­ki­löi­hin. Täs­tä löy­dök­ses­tä voi pää­tel­lä solu­vä­li­ti­lan dopa­mii­ni­pi­toi­suu­den ole­van masen­nus­po­ti­lail­la mata­lam­pi kuin ter­veil­lä. Masen­nus­po­ti­lai­den oireet, kuten hidas­tu­mi­nen, väsy­mys, kes­kit­ty­mis­vai­keus, muis­tion­gel­mat, ajat­te­lu­ky­vyn ja tark­kaa­vuu­den vai­keu­det, joh­tu­vat todel­li­sis­ta aivo­toi­min­nas­sa esiin­ty­vis­tä häi­riöis­tä. #

Seu­ran­ta­tut­ki­muk­ses­sa ver­rat­tiin masen­nus­po­ti­lai­ta ennen ja jäl­keen hoi­don. Toi­pu­neil­la masen­nus­po­ti­lail­la kes­kiai­vo­jen sero­to­nii­nit­rans­port­te­ri (SERT) tiheys lisään­tyi sel­väs­ti ver­rat­tu­na toi­pu­mat­to­miin. Tämä klii­ni­ses­ti tär­keä löy­dös osoit­taa, että aivo­toi­min­ta voi kor­jau­tua - mah­dol­li­ses­ti palau­tua ennal­leen - masen­nuk­ses­ta toi­pues­sa. #

Aivo­jen kuvan­ta­mis­tut­ki­mus­löy­dös­ten perus­teel­la on ilmeis­tä, että masen­nuk­seen liit­tyy kes­kus­her­mos­ton toi­min­ta­häi­riö. Masen­nuk­sen hoi­dos­sa tär­ke­ää on var­hai­nen hoi­don aloi­tus sekä lää­ke­hoi­don ja psy­ko­te­ra­peut­ti­sen hoi­don yhdis­tä­mi­nen. Löy­dök­sem­me vah­vis­ta­vat masen­nuk­sen aktii­vi­sen hoi­don mer­ki­tys­tä ja tuke­vat sitä tun­net­tua havain­toa, että masen­nuk­ses­ta on mah­dol­lis­ta toi­pua.” #

Tei­ja­ma­ri Laa­so­nen-Balk: “Neu­roi­ma­ging of depres­sion using single-pho­ton emis­sion com­pu­te­rized tomo­grap­hy (Depres­sion aivo­ku­van­ta­mi­nen käyt­täen yksi­fo­to­nie­mis­sio­tie­to­ko­ne­to­mo­gra­fi­aa)” #

“Monien kes­ki-ikäis­ten itä­suo­ma­lais­ten mies­ten folaa­tin saan­ti oli ravin­to­suo­si­tuk­sia vähäi­sem­pää tut­ki­muk­sen ajan­koh­ta­na. Vähäi­seen folaa­tin saan­tiin liit­tyi sekä sel­väs­ti kohon­nut ris­ki olla masen­tu­nut tut­ki­muk­sen ajan­koh­ta­na että yli kol­min­ker­tai­nen ris­ki jou­tua psy­kiat­ri­seen sai­raa­la­hoi­toon masen­nuk­sen vuok­si seu­ran­ta-aika­na ver­rat­tu­na nii­hin jot­ka sai­vat run­saas­ti folaat­tia. Myös kor­ke­aan homo­kys­teii­ni­pi­toi­suu­teen liit­tyi kohon­nut vaa­ra olla ajan­koh­tai­ses­ti masen­tu­nut. Nel­jän­nes­sä osa­työs­sä todet­tiin, että vaka­vaa masen­nus­ti­laa sai­ras­ta­vien toi­pu­mi­sen toden­nä­köi­syys 6 kuu­kau­den kulues­sa oli sitä suu­rem­pi, mitä kor­keam­pi see­ru­min B12-vita­mii­ni­pi­toi­suus heil­lä oli. #

Yhtei­se­nä joh­to­pää­tök­se­nä väi­tös­kir­jan osa­töis­tä voi­daan tode­ta, että var­sin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä ravin­nol­la ja sii­hen sidok­sis­sa ole­vil­la B-vita­mii­nien saan­nil­la ja pitoi­suuk­sil­la on yhteyt­tä psyyk­ki­seen hyvin­voin­tiim­me. […] Vita­mii­nien riit­tä­vän saan­nin tur­vaa­vis­ta lisä­ra­vin­teis­ta saat­taa olla hyö­tyä masen­nuk­ses­ta kär­si­vil­le muun hoi­don ohel­la. Sii­tä, voi­ko lisä­ra­vin­teil­la ehkäis­tä masen­nus­ta muu­ten ter­veil­lä ihmi­sil­lä kai­va­taan vie­lä lisä­tut­ki­muk­sia ennen suo­si­tus­ten anta­mis­ta.” #

Tom­mi Tol­mu­nen: “Depres­sion, B vita­mins and homocys­tei­ne (Masen­nus, B-vita­mii­nit ja homo­kys­teii­ni)” #

Kuo­pion yli­opis­to (via MTV3) #

Ai niin, piti vie­lä ihme­tel­lä sitä, että mis­tä minä olen saa­nut sel­lai­sen yli­luon­nol­li­sen kyvyn vali­ta mar­ke­tin kas­sois­ta juu­ri sen, jos­sa edel­lä oli­joi­den jou­kos­ta jol­la­kul­la on joku ihme löy­tö, jon­ka hin­taa sit­ten ihme­tel­lään kas­san ja kas­sa puhe­li­men kaut­ta jon­kun osas­to X:n vas­taa­van kans­sa puo­li tun­tia? Ehkä­pä minä olen peri­nyt sen äidil­tä, joka kans­sa uskot­te­lee itsel­leen omaa­van­sa kai­ken­lai­sia täl­lai­sia yli­luon­nol­li­sia kyky­jä. (“Jus­tiin ajat­te­lin vii­me vii­kol­la, että pitää­pä sinul­le soit­taa, mis­tä tie­sit­kin!”) #

Mut­ta ei se hai­tan­nut, sil­lä City­mar­ke­tis­sa oli sisäl­lä tali­tint­ti, joka lau­loi ja len­te­li siel­lä kum­mis­saan sii­tä, mihin paik­kaan oli jou­tu­nut. Se piris­ti. Sii­tä voi­tai­siin teh­dä elo­ku­va, jos­sa City­mar­ke­tin väki jah­tai­si tali­tint­tiä pit­kin käy­tä­viä ja kii­pei­li­si­vät hyl­lyil­le ja tava­rat putoai­si­vat siel­tä has­sus­ti pää­hän. Pää­osis­sa oli­si­vat Adam Sand­ler ja joku muu, toi­nen. Vaik­ka Tom Crui­se. Sit­ten minä voi­sin hauk­kua sen elo­ku­van ihan lyt­tyyn. Kaik­kea pas­kaa sitä teh­dään­kin, on se kum­mal­lis­ta. #