Murha-itsemurha -uutistutkimus Tampereen yliopistosta
#1135. Sunnuntai, 24. huhtikuuta 2005 klo 17.08.29, kirjoittanut Jani. 7
“Vaimon surma ja sitä seuraava miehen itsemurha on lehdissä rutiiniuutinen, murha-itsemurhien uutisointia tutkinut Minna Nikunen havaitsi. […] #
Murha-itsemurha, jota toisinaan kutsutaan myös laajennetuksi itsemurhaksi, on harvinainen henkirikoksen laji. Suomessa 5-8 prosenttia henkirikoksista on sellaisia, joissa tekijä päätyy itsemurhaan. Parisuhteessa tehdyistä henkirikoksista joka viides on murha-itsemurha. […] #
»Tapaukset ovat ikään kuin kulttuurisia itsestäänselvyyksiä, joten taustojen ei ajatella vaativan penkomista. Aivan samoin kuin juoppoporukoissa tapahtuu puukotuksia, niin myös heteroseksuaalisissa parisuhteissa tapahtuu naispuolison surmia. Itsemurha ei muuta tätä rutiininomaisuutta, vaan naiskumppanin surman ja itsemurhan yhdistelmä näyttäisi olevan yhtä lailla helposti ymmärrettävä ja sulatettava kuin vaimonsurma«, Nikunen kirjoittaa.” #
Verkkouutiset: Murha-itsemurha parisuhteessa on lehdille rutiiniuutinen #
Nikusen väitöskirja “Surman jälkeen itsemurha. Kulttuuriset luokitukset rikosuutisissa” löytyy Tampereen yliopiston sivustolta (1,19Mt PDF). Minusta näitä synkkiä ja surullisia aiheita käsittelevät tutkimukset ovat sieltä kiinnostavimmasta päästä, joten taidanpa tähän hetkeksi uppoutua. #
Innostuin itsekin aiheesta syventymään väikkäriin, mutta voi hyppyrin helvetilliset hiukset sentään, sehän on melkein 400-sivuinen hirviö.
Pakko se on silti lukea (vähitellen), sen verran kiintoisalta vaikuttaa.
Heh, neiti tutkijan sivuilla on kirjoitusvirhe, kun Nikusta sanotaan YTM:ksi ;)
LB: Syytän Tylsyyden multihuipennusta siitä, etten ole enää aikoihin osannut ajatella YTM-kirjainyhdistelmän nähdessäni muuta kuin sen MAT-merkitystä!
Ja nyt syvennyn taas etnometodologiseen jäsennyyskategorisoinnin analyysiin.
No joo, tuo metodin selostus nyt menee ihan sivuraiteille, mutta sivuilla 70 ja 82 mainittu Montrealin massamurhaaja oli minulle kokonaan uusi tuttavuus. Tyyppi ampui kymmenen insinööriopiskelijatyttöä, koska piti näitä “feministeinä” ja oli sitä mieltä, että “feministit” olivat pilanneet hänen elämänsä.
Kaikenmaailman.
Mutta miksi vaimot pääsivät hengistään? Onko yhteistä nimittäjää? Luultavasti, ainakin löyhästi yhteensitova..
Muistan tällaisen tapauksen lapsuudestani ja vieläkin nähdessäni sen talon ajattelen, että tuo oli se talo. Mietin myös tietävätkö talon nykyiset asukkaat ja jos, mitä asiasta ajattelevat. Olin joitain vuosia koulussa samaan aikaan tapahtumien seurauksena orvoksi jääneen lapsen kanssa. Aikuiset puhuivat, että hän olisi ollut silminnäkijä. Katsoessani häntä katsoin samalla näkyykö se hänestä.
-C-: Esittämiisi kysymyksiin tämä tutkimus ei valitettavasti vastaa. Sellaisen tutkimuksen, joka vastaisi, jos löytäisi, niin se se vasta olisikin mielenkiintoinen!
Tuo, mitä muistoja paikat niissä tapahtuneista asioista kantavat, on mielenkiintoinen kysymys, sillä elokuvamaisuudestaan huolimatta se on ajoittain ihan todellinen, kuten mainitsemasikin tapaus osoittaa. En ole erityisen taikauskoinen, mutta oman katon alla tapahtuneet, inhimillisesti näin raskaat asiat eivät voisi olla ihan täysin vaikuttamatta takaraivossa, jos niistä olisi tietoinen.