Kirosana nimeltä kansalaisjournalismi
#1285. Torstai, 23. kesäkuuta 2005 klo 17.43.53, kirjoittanut Jani. 6
Jaaha, on taas näköjään aika yhden ylikasvaneen kommentin siirtämisen omalle palstalle. Tällä kertaa inspiraattorina olivat Uguksen huolestuneet pohdinnat tuon taannoisen A-studion blogeista kertoneen nysänHei, eihän ‘inserttiäkään’ ole suomennettu! Minäpä taidankin kutsua niitä tästä lähtien vaikkapa… lastuiksi! Sehän on hyvä nimi, omaperäinenkin! “Kansalaisjournalismia! Kansalaisjournalismia!” -huuteluista. (BTW: Upeita toukkia, Ugus!) #
Minä en osaa olla kovasti huolissani tämän meidän oman pikku marginaalimme (sic!) (no I’m not!) puolesta. No ok, ehkä sen verran, että varmasti se minuakin keljuttaa kun eräänä päivänä, kun kerron jollekin pitäväni blogia, saan hölmistyneen ilmeen sijasta eteeni ilmeen, joka kuvastaa lähinnä kyllästyneisyyttä. Minua ärsyttäisi tietää, että kuulijan päässä harrastukseni nimi on assosioitunut tähän kansalaisjournalismi-shaittiin, jota nyt ei-kansalais-journalistien toimesta kansalaisille tuputetaan, ja joka varmasti tulevina vuosina jossain määrin myös toteutuu. #
Mutta suurten massojen iskettyä torahampaansa tähän oman, rakkaan blogi-sanamme merkityssisältöön ei sen sen jälkeisen muuttumisen ohella minun nähdäkseni mikään uhkaa meitä sen enempää kuin tähänkään saakka ei ole uhannut. Minä voin pitää oman linjani, mea omansa, humoristit omansa ja kansalaisjournalismi-intoilijat omansa, ja vaikka wanhat mediat pitäisivät omia blogejaan, en usko, että niillä on tarjota mitään sellaista, mitä kansalaisjournalisteilla omissa blogeissaan (ne kuopat tiessä), humoristeilla omissaan, mealla omassaan tai mitä minulla on tarjottavana omassa… omissa blogeissani. #
Tein jopa hieman kansalaisjournalistista tutkimusta tätä kirjoittaessani: kävin katsomassa, miten interaktiivisiksi Pirkka-blogien lukijakunta on heittäytynyt, enkä kyllä voi sanoa monta kommenttia siellä nähneeni. Pirkka-blogit saattavat olla hieman aikaansa edellä tai sitten avainkohdeyleisön ja käytetyn median välillä on poikkeuksellisen iso kuilu, mutta toisaalta minusta kyllä tuntuu, että tuollaisten isojen putiikkien vääjäämättä hiukan hengettömiksi jäävien tuotosten kommenttipalstojen vakiovieraiksi ryhtyvät korkeintaan anonyymihäiriköt. Mistäpä sitä vaikkapa rasistisille mielipiteille olisikaan parempi huomiota kerjätä kuin vaikkapa TV-uutisten blogista? #
No juuri sen laajan ja kaikkialle haparoivan moninaisuuden haluaisin blogimaailmassa säilyvän, ja sen vuoksi niin kovasti tökkii se, että meitä yritetään tasapäistää… Me emme ole massaa, ja niin kauan kuin ei ohjeistusta ole, ei meistä sellaista tulekaan.
Ja sanottakoon nyt sekin, minkä jo tuolla omalla kommenttipalstallani totesin ja jonka Haloscan neljän kuukauden kuluttua nielaisee: On hyvin mielenkiintoista, että valtamedian edustajat määrittelevät blogit “mediakriittiseksi kansalaisjournalismiksi”. Mahtavaa kritiikkiä onkin sellainen, jonka kritisoitava kohde itse määrittelee. Valtaapitävien ohjeistama vallankumous onkin helvetin hyvä tapa toimia. Juu.
Kiitos, mutta kunnia kuvista menee yksin toukille, jotka osasivat poseerata juuri oikein.
Tuota tänne kopsaamaasi kommenttisi pätkää pitikin kehuskelemani, että se oli hyvin sanottu, se.
Rönsyilevyys on blogien se voima, jolle valtamedialla ei ole vastavoimaa, ja siksi se haluaa uskotella voivansa typistää sen pois, eli tasapäistää blogit. Mutta se onnistuu vain sellaisten blogien osalta, jotka siihen alistuvat, ja luotan sikäli ihmisiin, että ne blogit, jotka eivät tasapäistämiseen alistu, niinsanotusti keräävät potin.
Jos saisi päähänsä haluta puhelinnumeronsa puhelinluetteloon, niin näyttäisihän se pitkältä titteliltä nimensä perässä ‘kansalaisjournalisti’ ;p
Mä olen kyllä hämmentynyt siitä asiasta, että jos joku muutama ihminen on sitä mieltä, että blogeja voi käyttää kansalaisjournalistisiin tarkoituksiin, niin jotkut käsittävät sen tasapäistämiseksi. Eihän kyse ole muusta kuin nimenomaan tästä monimuotoisuuden lisäämisestä!
Blogit ovat yksinkertaisen nerokas keksintö, ja niitä sopii käyttää jos jonkinlaisiin tarkoituksiin. Tällä hetkellä kun sanon bloggaavani, ihmiset luulevat sen tarkoittavan sitä, että kirjoitan seksielämästäni ja tekstiviesteistäni paljastuksia verkkoon - ja se on ihan yhtä shaittia kuin kansalaisjournalistiksi luuleminenkin.
Minä kirjoitan, mitä kirjoitan. Lukijani sitten pitävät sitä arvossa tai eivät. Kannatan suuresti *kaikkien* bloggaajien pyrkimyksiä - myös niiden, jotka haluavat päästä kansalaisjournalismin asteelle ja näkevät blogeissa suuria mahdollisuuksia.
…niin ja se piti vielä sanomani, että tasapäistäväisyys (?) on sisäänrakennettu valtamediaan - koska se on valtamediaa. Jotta se pärjäisi ja saisi lukijoita, se joutuu yksinkertaistamaan ja tasapäistämään asioita, jotta se tavoittaisi suuren lukijakunnan.
Siksi blogeissa onkin juuri niin paljon mahdollisuuksia journalismin erääksi, uudeksi muodoksi: bloggaajilla on vapaus kirjoittaa mistä haluavat. Ja loppujen lopuksi, hyvin suunniteltu blogisaitti on ihan yhtä luettava kuin perinteisen median kotisivu - joten yhtäkkiä tekninen pelikenttä onkin ihan tasainen, ja kilpailu tapahtuukin sisällöllä.
Juuri tästä syystä näen journalismin (tuo etumerkki “kansalais-” jostain syystä tökkii) eräänä lupaavana tulevaisuuden alana blogeille - niiden monimuotoisuus on hillitön vahvuus, johon perinteinen media ei yllä.
Tartun hyvistä kommenteistasi vain asiaan asian vierestä:
Janne: “Ja loppujen lopuksi, hyvin suunniteltu blogisaitti on ihan yhtä luettava kuin perinteisen median kotisivu…”
Melkeinpä tavallisimmat Bloggerin templaatilla tehdyt blogitkin alkavat nykyjään olla minusta luettavampia ja ennen kaikkea toimivampia kuin useimmat perinteisen median kotisivut. Toimivuudella tarkoitan lähinnä linkitettävyyttä ja navigoitavuutta.
Oma vaikutuksensa siihen on tietysti perinteisen median tarjoaman sisällön määrällä, mutta silti minusta tuntuu, että yksinkertaisella jaottelulla sen sisällön saisi esitettyä samanlaisella selkeydellä kuin vähäisempi sisältö on yksityisten pitämissä blogeissa esitetty.