Orava
#1347. Torstai, 14. heinäkuuta 2005 klo 19.13.57, kirjoittanut Jani. 7
“Kerro siitä oravasta. Saiko se paniikit sut nähdessään? Ne saavat uskomattoman tuhon aikaan saadessaan sisällä paniikit.” #
Veloenan pyynnöstä muistelin hiukan sitä oravaa. Se piristi, joten tässä kerron siitä oravasta. #
Se oli hupaisa! Ihmettelin, että mikä siellä olohuoneessa rapisee. Aavistelin vieraita, joten mennä rymistelin sinne vähän siihen malliin, etten ainakaan yllättämään pääsisi sitä ja säikyttämään pahanpäiväisesti yllättämällä vierastani pahanteossa. Se oli kuitenkin jo ilmeisesti tullut siihen tulokseen, ettei täällä mitään oravalle kelpaavaa ollutkaan, kun seisoi parvekkeen oven kynnyksellä lähtevän näköisenä. Nähtyään minut se kuitenkin kääntyi vielä takaisin ja jäi katselemaan, naamallaan sellainen ilme, joka tuntui sanovan, että “näinkö täällä oli huono palvelu eikä minkäänlaista tarjontaa?” #
Minä sille sitten sanoin, että ei minulla oikein taida olla sulle mitään annettavaa, ja vaikka olisikin, niin jos antaisin, niin sinähän ramppaisit sitten täällä tuon tuostakin kylässä. Tämän kuultuaan se sitten astui kynnyksen yli parvekkeen puolelle, mutta jäi sitten vielä sieltäkin pällistelemään minun suuntaani ikään kuin hämmästyneenä siitä, että minä todellakaan en aio antaa sille mitään. #
Sitten laitoin sisemmän oven kiinni ja katselin sitä oven lasin läpi. Ja se katseli takaisin. #
Sitten jätin sen sinne, ja vasta siinä vaiheessa tajusin, että minulla on näitä tilanteita varten kamera. Arvaapa vain oliko se enää siellä parvekkeella pällistelemässä, kun menin kameran kanssa katsomaan. #
Hyvällä tuurilla tuo saattoi jäädä webkamerakuvaan noin minuutiksi täällä sisällä käppäillessään. #
Enkä minä sitäkään tajunnut ennen kuin minuuttien kuluttua. #
Ihmettelen, että olikohan se oikeasti noin kesy, kun en minä täällä kenenkään ole nähnyt noita ruokkivan. Kyllähän ne tuossa pihalla juoksevat ja parvekkeellekin ovat, pikku rämäpäät, ennenkin kiivenneet, mutta että noin käyttäytyi, minkä ainakin minä tulkitsin kerjäämiseksi. #
Mutta että semmoinen oli se, orava. Hassu! #
Jaaha, ja juuri saamamme tiedon mukaan kyseessä onkin ollut, ei mitään sen vähempää, kuin yksi Sivustan viisitoistapäisen toimituksen jäsenistä! Tuon kun olisin tiennyt, niin olisin kyllä pyytänyt peremmälle ja tarjonnutkin jotain, ehdottomasti. Ehkä jääteetä. #
[muokkaukset]
[muokkaus][klo]22:37[/klo] Orava on identifioitu ollen tulnevaiksenas Sivustasta![/muokkaus]
[/muokkaukset] #
Kun minä kirjoitin siitä, kun meillä kävi orava kylässä, kommentoit, että se on huono enne >:D
Mutta minusta on hellyyttävää, kun oravat käy kylässä :) Hassuja pikku otuksia :)
Kaikki, mitä olen sanonut, palaa vainoamaan minua, ja se on mahtavaa!
Menikös se niin, että sinä pian sen oravan näkemisen jälkeen pääsit sitten sinne töihin? Jos meni, niin taisi se tuo teoriani oravien huonoa onnea tuottavuudesta kaatua siihen. :)
Ei ole totta.
Minä en ihan oikeasti muistanut, että minä myös tuossa, nyt edellisessä kommentissa linkittämässäni merkinnässä kerroin oravasta parvekkeella! Vannon, että huomasin sen vasta nyt jälkikäteen, kun rupesin lukemaan, että mitä sitä tuolloin tulikaan löpistyä!
Oli mulla tuo työpaikka tiedossa jo ennen oravan vierailua, joka tapahtui muuton yhteydessä eli toukokuun lopussa. Työpaikasta sain tietää kait joskus huhtikuussa jo. Ainakin muistelisin näin.
^^Hassu yhteensattuma :) Ilmeisesti siellä käy oravia useinkin :D
Olipa kiltti orava! Se, joka tuli Lontoossa sisään taloon ja yläkertaan saakka siellä duunissa ollessani, pisti oikein olan takaa hösseliksi. Rikkoi posliiniesineitä säntäillessään, kakki kaikkialle ja hyökkäsi kaksi kertaa päinkin hampaitaan näytellen, kun koetin houkutella sitä maapähkinöitä näyttäen portaiden suuntaan. Kun se lopulta lähti piilotellessani keittiössä ja koettaessani olla niin hiljaa, että se uskaltautuisi terassin ovesta ulos, olin helpotuksesta ihan lötkö. Mietin jo oikeasti, pitäisikö soitta RSPCA paikalle. Ja sitten ne olisivat huomanneet, että olen siellä laittomasti duunissa. Uh.
Hui, luulitko sä oikeesti, että mä vain tiesin siellä olleen oravan, ilman että olisit maininnut siitä mitään. Hyvänen aika.
Mutta jos olisit kutsunut RSPCA:n, olisit ehkä päässyt Elämäni eläimiin ja nähnyt mahdollisesti jopa itsensä Rolf Harrisin!
“Hui, luulitko sä oikeesti, että mä vain tiesin siellä olleen oravan, ilman että olisit maininnut siitä mitään.”
En onneksi sentään ihan niin sekaisin ole vielä, vaikka olisi se siistiä olla niin avomielinen (vai lapsenmielinen), että pitäisin ihan ilman muuta selvänä, että sinä tiedät sen, mitä minäkin :D
Tarkoitin katsos “edellisellä tekstillä” tuota toista tekstiä tuolta toukokuulta, johon linkkasin jo tuossa aiemmassa kommentissa.
Veloena - ehkä se oli aineissa, se sellainen äärimmäinen city-orava? Vai oliko se edes city-orava?? Pelottava!