“Ker­ro sii­tä ora­vas­ta. Sai­ko se panii­kit sut näh­des­sään? Ne saa­vat usko­mat­to­man tuhon aikaan saa­des­saan sisäl­lä panii­kit.” #

Veloe­nan pyyn­nös­tä muis­te­lin hiu­kan sitä ora­vaa. Se piris­ti, joten täs­sä ker­ron sii­tä ora­vas­ta. #

Se oli hupai­sa! Ihmet­te­lin, että mikä siel­lä olo­huo­nees­sa rapi­see. Aavis­te­lin vie­rai­ta, joten men­nä rymis­te­lin sin­ne vähän sii­hen mal­liin, etten aina­kaan yllät­tä­mään pää­si­si sitä ja säi­kyt­tä­mään pahan­päi­väi­ses­ti yllät­tä­mäl­lä vie­ras­ta­ni pahan­teos­sa. Se oli kui­ten­kin jo ilmei­ses­ti tul­lut sii­hen tulok­seen, ettei tääl­lä mitään ora­val­le kel­paa­vaa ollut­kaan, kun sei­soi par­vek­keen oven kyn­nyk­sel­lä läh­te­vän näköi­se­nä. Näh­ty­ään minut se kui­ten­kin kään­tyi vie­lä takai­sin ja jäi kat­se­le­maan, naa­mal­laan sel­lai­nen ilme, joka tun­tui sano­van, että “näin­kö tääl­lä oli huo­no pal­ve­lu eikä min­kään­lais­ta tar­jon­taa?” #

Minä sil­le sit­ten sanoin, että ei minul­la oikein tai­da olla sul­le mitään annet­ta­vaa, ja vaik­ka oli­si­kin, niin jos antai­sin, niin sinä­hän ramp­pai­sit sit­ten tääl­lä tuon tuos­ta­kin kyläs­sä. Tämän kuul­tu­aan se sit­ten astui kyn­nyk­sen yli par­vek­keen puo­lel­le, mut­ta jäi sit­ten vie­lä siel­tä­kin päl­lis­te­le­mään minun suun­taa­ni ikään kuin häm­mäs­ty­nee­nä sii­tä, että minä todel­la­kaan en aio antaa sil­le mitään. #

Sit­ten lai­toin sisem­män oven kiin­ni ja kat­se­lin sitä oven lasin läpi. Ja se kat­se­li takai­sin. #

Sit­ten jätin sen sin­ne, ja vas­ta sii­nä vai­hees­sa tajusin, että minul­la on näi­tä tilan­tei­ta var­ten kame­ra. Arvaa­pa vain oli­ko se enää siel­lä par­vek­keel­la päl­lis­te­le­mäs­sä, kun menin kame­ran kans­sa kat­so­maan. #

Hyväl­lä tuu­ril­la tuo saat­toi jää­dä web­ka­me­ra­ku­vaan noin minuu­tik­si tääl­lä sisäl­lä käp­päil­les­sään. #

Enkä minä sitä­kään tajun­nut ennen kuin minuut­tien kulut­tua. #

Ihmet­te­len, että oli­ko­han se oikeas­ti noin kesy, kun en minä tääl­lä kenen­kään ole näh­nyt noi­ta ruok­ki­van. Kyl­lä­hän ne tuos­sa pihal­la juok­se­vat ja par­vek­keel­le­kin ovat, pik­ku rämä­päät, ennen­kin kii­ven­neet, mut­ta että noin käyt­täy­tyi, min­kä aina­kin minä tul­kit­sin ker­jää­mi­sek­si. #

Mut­ta että sem­moi­nen oli se, ora­va. Has­su! #

Jaa­ha, ja juu­ri saa­mam­me tie­don mukaan kysees­sä onkin ollut, ei mitään sen vähem­pää, kuin yksi Sivus­tan vii­si­tois­ta­päi­sen toi­mi­tuk­sen jäse­nis­tä! Tuon kun oli­sin tien­nyt, niin oli­sin kyl­lä pyy­tä­nyt perem­mäl­le ja tar­jon­nut­kin jotain, ehdot­to­mas­ti. Ehkä jää­tee­tä. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]22:37[/klo] Ora­va on iden­ti­fioi­tu ollen tul­ne­vaik­se­nas Sivustasta![/muokkaus]
[/muokkaukset] #