“Blogit ovat tyhjää täynnä,tai uusi poliittinen voima”
#1370. Keskiviikko, 20. heinäkuuta 2005 klo 12.23.28, kirjoittanut Jani. 7
Eli: “maailma on musta, tai sitten maailma on valkoinen” - Kalevan viimeisin juttu blogeista. Kiitokset V.:lle vinkistä! #
Otsikosta huolimatta juttu on minusta kohtuullisen hyvä ja varsin kattava tuommoiseksi sanomalehden verkkojulkaisun jutuksi. Tosin oman juttuni yhdistäminen välittömästi “aatteiden ja henkilöiden mustamaalaamiseen” kertonee jotain Mikkolan asenteellisuudesta. Lisäksi toisen ison miinuksen annan nettiblogi-sanan käytöstä. Niitä blogeja kun nyt ei kuitenkaan tietääkseni ole missään muualla kuin siellä netissä, niin että se on yhtä pöljästi sanottu kuin vaikkapa televisio-tv-ohjelma. Samalla tavalla se cd-levykin (eli compact disk -levy, eli pienikokoinen levy -levy) aikoinaan pääsi yleistymään. #
Kirjoittajalla on omituinen käsitys tyhjyydestä. Ei inhimillisyys ole tyhjyyttä. Sen puute tuntuu kaikkein julmimmalta.
Tuo inhimillisyyden vähättely johtuu väärinkäsityksestä. Kun inhimilliset, henkilökohtaiset tarinat eivät yleensä mene kaupaksi yhtä laajasti kuin persoonattomat, tuotetut uutiset, niitä ei myydä. Ja kun tämä persoonattomien tarinoiden myyntikoneisto on syntynyt, voivatkin sille omistautuneet ryhtyä vähitellen uskomaan siihen, että ne ihmistarinat eivät kiinnosta ketään; että tilausta on vain ja ainoastaan sille, mitä he koneistolleen tuottavat.
Tämä, että näiden tarinoiden ja niiden kertojien verkostoituminen blogimaailman muodossa todistaa toisin, meinaa räjäyttää perinteisen journalistin tajunnan koska se ei sovi siihen.
Olen myös pohtinut sitä, mistä vähättely johtuu, enkä ole keksinyt syytäm, mutta tuohan oli hyvä pointti. Ne eivät myy, mutta silti ihmiset ovat kiinnostuneita toisistaan. Jos blogini olisi maksullinen, en kyllä millään eläisi sillä hinnalla. Mutta kyllä sitä jotkut jopa lukevat, koska se on ilmainen.
Blogit muodostavat tähtimäisten ihmisryppäiden tähtimäisen verkoston. Se ei ehkä ole uutta, mutta se, että blogit tämän lisäksi tuottavat jatkuvasti julkiseksi näissä verkostoissa syntyvää tietoa, on, ja se on ainakin minusta huisin jännää.
No niin, minähän alan kuulostaa jo ihan puppulausegeneraattorilta.
Niin mutta siksi cd-levy, eli pienikokoinen levy -levy, koska niitä isokokoisia, 12-tuumaisia, edelleen on ja jopa lisää manufaktuurataan. Minullakin yksi kaapillinen.
Kaapin ovi on kyllä aina aiku. Vinyylifetissi, katsos.
“auki”
Vai että finyylivetissi. Tissinsä kullakin, Hinks!