Phi­lip­sin iän­kai­ken­van­ha tuu­let­ti­men­ro­mu sanoi vih­doin ja vii­mein työ­so­pi­muk­sen­sa lopul­li­ses­ti irti tuos­sa kesän jäl­keen ja olen ollut ilman tuu­le­tin­ta sii­tä läh­tien. Ant­ti­las­sa oli­vat minus­ta kal­lii­ta (23-sent­ti­nen Seve­rin pääl­le kak­si­kymp­piä ja 40-sent­ti­nen lat­tia­tuu­le­tin jo yli kol­me­kymp­piä) joten en siel­tä nii­tä raas­ki­nut ostaa vaik­ka mones­ti hiki­hel­teil­lä kävin­kin nii­tä haa­veil­len kat­se­le­mas­sa. #

Tänään sit­ten sain pika­vi­sii­til­lä Jyväs­ky­läs­sä käy­neen Juhan reis­su­ker­to­mus­ta kuun­nel­tua­ni pää­hä­ni käy­dä Mus­tas­sa pörs­sis­sä ja kuin­ka olla­kaan, niil­lä oli siel­lä tar­jouk­ses­sa OBH Nor­dicin 30-sent­ti­nen tuu­le­tin. Hin­taa oli vai­vai­set nel­jä­tois­ta euroa ja takuu­ta kak­si vuot­ta, joten kaap­pa­sin sem­moi­sen mukaa­ni. #

Se piti itse koo­ta osis­ta (johon tar­vit­tiin yllät­täen ris­ti­pää­meis­se­liä), mut­ta sehän ei täm­möi­sel­le tee-se-itse-mie­hel­le ole mikään ongel­ma. #

Pot­ku­ri pyö­rii kol­mel­la, valit­ta­vis­sa ole­val­la eri tehol­la (“kevyt hön­käys”, “jopas tuli vil­poi­saa” ja “has­sus­ti lepat­ta­vat pos­ket”) ja lisäk­si oskil­loi, eli hei­jaa puo­lel­ta toi­sel­le tar­vit­taes­sa. #

 #