Kauheat elokuvat
#1647. Tiistai, 1. marraskuuta 2005 klo 13.11.36, kirjoittanut Jani. 4
“Elokuvat, joita neljäkymentä vuotta sitten pystyi tuskin katsomaan, hymyilyttävät alkeellisilla tehosteillaan tänään, eivätkä siten edellytä enää korkeimpia ikärajoja.” #
Matti Paloheimo: Seksiä ja väkivaltaa – Kysymyksiä elokuvatarkastajalle, s. 89 #
Totta, korkeimpia ikärajoja (K15 tai K18) tuskin enää tarvitaan, mutta vanhempien kannattaa silti varoa luulemasta, että pienimmät lapset kykenisivät aikuisen tavoin erottelemaan tehosteiltaan alkeelliset elokuvat nykyisistä, tehosteiltaan paremmiksi kehittyneistä. Muistan nähneeni ainakin osan Ihmissutta pienenä ja pelänneeni sitä kauan sen jälkeen. Mietin, mistä saisin hopeisia aseita joilla voisin voittaa ihmissuden. #
Ihmissusiboksini ikäraja näkyy olevan yksitoista vuotta. #
Toisaalta Alfred Hitchcockin Psyko (1960) suihkumurhineen on yhä aidosti kauhistuttava elokuva. Myöskään William Friedkinin Manaajan (1973) järkyttävyys ei ole olennaisesti murentunut kolmessakymmenessä vuodessa, vaikka paholaisen riivaama tyttö ei enää ulkonäöltään pärjää uusimmille kammotuksille. Manaajassa on kysymys ihmisen syvimmistä peloista, murrosikäisen seksuaalisuuden kauhuista” --- #
Mitä vittua? #
--- “ja persoonallisen pahan vallasta ihmisen yli.” #
ed. (linkitykset omiani) #
Sanokaa, että tuo keskimmäinen on jonkinlainen lipsahdus, tai että minä en vain ymmärrä sitä! #
Siinä on tainnut joku taas haluta kuulostaa fiksulta ja ampunut yli :) En minäkään ymmärrä.
Jos arvailemaan ruvetaan niin veikkaisin, että tuossa oli ideana viitata jotenkin seksuaalisuuden ja kauhun kietoutumiseen toisiinsa (kuten krusifiksin survomisella… ties minne). Mutta tuolla tavalla ilmaistuna se on (toivottavsti vääristynyt) vihjaus siitä, että murrosikäisen seksuaalisuus sinänsä olisi jotain kauhistuttavaa.
Mutta tuolla tavalla ilmaistuna se on (toivottavsti vääristynyt) vihjaus siitä, että murrosikäisen seksuaalisuus sinänsä olisi jotain kauhistuttavaa.
Minä olen sitten varmaankin epänormaali, kun minusta ilmaus “murrosikäisen seksuaalisuuden kauhut” kuulostaa täysin ymmärrettävältä ja järkevältä. Mistä muusta kuin kauhuista on kyse, kun kokee voimakkaita fyysisiä ja emotionaalisia tarpeita, joiden tyydyttäminen on absoluuttisesti mahdotonta? Kysehän on aivan samasta tilanteesta kuin että olet janoinen ja juotavana on vuosikausien ajan pelkkää virtsaa (= itsetyydytys), samalla kun YTM:t juovat silmiesi edessä nautinnollisesti latkien vettä, kahvia, teetä ja limpparia aina kun mieli tekee.
Ah, niin no siinä mielessä sen voi tietysti kauhistuttavaksi ymmärtääkin. Tosin, sellainen tulkintahan sitten on tietysti aivan mahdoton sovittaa Manaaja-elokuvaan ilman sahaa, talttaa ja dynamiittia.