marginaali

Juutalaisvitsit ovat eri asia kuin ruotsalaisvitsit? JUUTALAISVITSIT OVAT ERI ASIA KUIN RUOTSALAISVITSIT?!

#1346. Torstai, 14. heinäkuuta 2005 klo 17.35.17, kirjoittanut Jani.

“Suo­men suu­rim­man net­ti­vit­si­si­vus­ton pitä­jää epäil­lään kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vas­taan. Rikos­tut­kin­nan aiheut­ti­vat juu­ta­lais­vit­sit, jois­ta när­käs­ty­nyt kan­sa­lai­nen ilmoit­ti viran­omai­sil­le. Yli­kons­taa­pe­li Ilpo Liik­ka­nen Hel­sin­gin polii­sis­ta ker­too, että vit­sien lail­li­suus on pää­tet­ty siir­tää syyt­tä­jän har­kit­ta­vak­si joko Hel­sin­kiin tai Ori­mat­ti­laan. […] #

Liik­ka­sen mie­les­tä juu­ta­lais­vit­sit ovat eri asia kuin vaik­ka­pa ruot­sa­lais­vit­sit. […] #

Tut­kin­nan koh­tee­na olleis­sa vit­seis­sä ei ole vii­tat­tu yksit­täi­siin hen­ki­löi­hin, vaan kan­san­ryh­mään. Kii­hot­ta­mi­ses­ta kan­san­ryh­mää vas­taan voi saa­da sak­ko­ja tai enin­tään kak­si vuot­ta van­keut­ta.” #

Verk­ko­uu­ti­set (koros­tus ja lin­ki­tys oma­ni) #

Olen, iro­nis­ta kyl­lä, sana­ton. En siis voi käsit­tää. En. En miten­kään. Ei juma­lau­ta. Ei saa­ta­na. #

Kysees­sä voi­pi olla Arto Iko­lan Suo­men ennen suu­rin vit­si­si­vus­to, jon­ne­ka pää­dyin Asko Sou­kan pelot­ta­vien link­kien kokoel­mas­ta. #

Ei juma­lau­ta. Ei hel­vet­ti. #

Minä oli­sin halun­nut kir­joit­taa sii­tä has­sus­ta ora­vas­ta, joka tuli tuos­ta par­vek­kee­no­ves­ta tän­ne sisäl­le tut­ki­maan paik­ko­ja sil­lä välin, kun minä istuin ves­sas­sa. Mut­ta nämä jutut ovat niin masen­ta­via, että ei sitä saa itses­tään irti. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]18:05[/klo] Lisä­sin lin­kin way­back-mac­hi­nen kopioon, jon­ka Jyri oli kalas­ta­nut val­miik­si esiin.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]12.1.2007[/klo] 15:45 Nyky­ai­kais­tin tyyliä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

 

Tämän silitysliinan

#1345. Tiistai, 12. heinäkuuta 2005 klo 13.12.55, kirjoittanut Jani.

Sinä aamu­na her­ra joh­ta­ja aste­li varas­tol­le ja tuli jutut­ta­maan Schmidtiä.
- Herr Sch­midt!
- Ja, Herr Direktor!
- Täs­sä on meil­lä nyt näi­tä Bügel­tuc­her, ja, suo­raan tehtaalta.
- Mut­ta, Herr Direk­tor, kat­so­kaa! Näis­tä­hän puut­tuu etu­puo­lel­ta das suo­men­kie­li­nen tuo­te­ni­mi­ke! Emme­hän voi myy­dä näil­le skan­di­naa­veil­le sel­lais­ta, davon sie nicht wus­sen-kön­nen, mitä he sii­tä meil­le mak­saes­saan ostavat!
- Ach, scheis­se! Tot­ta puhut­te, Herr Sch­midt. Enkä minä tie­dä, mitä die Bügel­tuc­her ovat suo­mek­si! Mis­tä­pä nyt löy­tyi­si Auflö­sung tähän pulmaan?
- Herr Direk­tor!
- Ja, Herr Schmidt!
- Kek­sin rat­kai­sun! Guck mal, mehän olem­me kuin olem­me­kin pai­nat­ta­neet tän­ne kään­tö­puo­lel­le suo­men­kie­li­sen tuo­te­se­los­teen: #

Tämän silitysliinan avulla... #

- So, näen kyl­lä, Herr Sch­midt, mut­ta mitäs siitä?
- Nun! Sii­nä suo­men­kie­li­sen tuo­te­se­los­teen alus­sa­han meil­lä tie­tys­ti lukee tuot­teen nimi suo­mek­si ihan kuten ruot­sin­kie­li­sen alus­sa ruot­sik­si ja nor­jan­kie­li­sen norjaksi!
- Aber ja, Herr Sch­midt, Sie sind ein Genius! Me siis pai­na­tam­me vain nuo suo­men­kie­li­sen tuo­te­se­los­teen ensim­mäi­set sanat pak­kauk­sen etu­puo­lel­le, ja das Problem ist auflösen!
- Hur­ra, Herr Direktor!
- Ja, wirklich Hur­ra, Herr Sch­midt! #

Tämän silitysliinan #

- Jetzt müs­sen wir var­mis­taa, että näi­tä “Tämän sili­tys­lii­nan” -Bügel­tuc­her on varas­tos­sa edes yhdek­si päi­väk­si ennen kuin ilmoi­tam­me niis­tä in unse­re mainoslehtisessä.
- Ja, Herr Direk­tor. #

Tämän mer­kin­nän luo­mi­ses­sa oli suu­rek­si avuk­si Tech­nische Uni­ver­si­tät Chem­nitzin erin­omai­nen Sak­sa-Englan­ti-Sak­sa -sana­kir­ja. #

 

Naisen toppi ⇔ Toisen nappi

#1344. Tiistai, 12. heinäkuuta 2005 klo 9.07.47, kirjoittanut Jani.

Keltainen marginaali-teksti mustalla taustalla, keltainen kehys Kai­kil­la muil­la tun­tuu oma nap­pi olleen jo iäi­syyk­siä, mut­ta minä en kos­kaan sel­lais­ta vai­vau­tu­nut teke­mään. Nyt kum­min­kin tar­tuin tilai­suu­teen, kun tuo vuo­kra­ton­til­la oli teh­nyt tuol­lai­sen komean mar­gi­naa­li-napin, ja sain luvan levit­tää sitä tääl­lä. #

Joten sen kun copioit­te ja lii­maat­te alla ole­van koo­din sivu­palk­kiin­ne saa­dak­sen­ne ylpei­nä julis­taa kuu­lu­mis­tan­ne mar­gi­naa­liin! #

<a href="http://mummila.net/marginaali/" title="Minä kuulun marginaaliin!"><img src="http://mummila.net/marginaali/files/2005/07/vuokratontilla-marginaali.png" alt="marginaali" width="80" height="15" /></a> #

 

Kommenttieläimestä podcastaajaksi?

#1343. Tiistai, 12. heinäkuuta 2005 klo 8.37.47, kirjoittanut Jani.

Tuo­re huhu Pää­au­en kom­ment­ti­pals­tal­ta kii­rii: Sun äitis suun­nit­te­lee podcas­tin­gia! #

Eikä sii­nä vie­lä kaik­ki, vaan vai­kut­taa aina­kin pääl­li­sin puo­lin sil­tä, että samaan töräyk­seen myös just­so­pi­vas­ti! Sun­nit­te­lee. #

Aina­kin tääl­lä otet­tai­siin nuo vas­taan todel­la ahnain ja kiin­nos­tu­nein kor­vin. Avit­ta­kaa nyt vain joku teis­tä, noi­den tuot­ta­mis­ta jo kokeil­leis­ta nör­teis­tä äitiä ja poi­kaa tuon tek­niik­ka­puo­len kans­sa! Minä­kin aut­tai­sin, jos nois­ta jotain tie­täi­sin, mut­ta tähä­nas­ti­nen koke­muk­se­ni podcas­tin­gis­ta rajoit­tuu lähin­nä tähän vas­taan­ot­to­puo­leen. #

 

Vaarallinen intohimo

#1342. Maanantai, 11. heinäkuuta 2005 klo 19.54.20, kirjoittanut Jani.

“Rak­kaus on pait­si onnea ja välit­tä­mis­tä myös vaa­ral­li­sia tun­tei­ta. Viha, mus­ta­suk­kai­suus ja sumea himo saat­ta­vat kään­tää auvon het­kes­sä hel­ve­tik­si. Para­dok­saa­li­ses­ti kaik­ki tun­teet, niin rak­kaus kuin viha­kin, ovat evo­luu­tion kulues­sa osoit­tau­tu­neet ihmis­la­jil­le hyö­dyl­li­sik­si. #

Yle: Pris­ma: Vaa­ral­li­nen into­hi­mo #

En kyke­ne kat­so­maan tuo­ta. Mik­sei se jät­kä tap­pa­nut sitä lää­kä­riä kun sai sii­hen noin­kin hyvän tilai­suu­den? Ja kuten se kave­ri sii­nä sanoi, mik­sei myös vai­moa? #

“Pie­ni mää­rä mus­ta­suk­kai­suut­ta on ter­vet­tä ja osa lähes jokais­ta rak­kaus­ta­ri­naa. Jos pel­koa toi­sen menet­tä­mi­ses­tä ei oli­si, pari­suh­teet tus­kin pysyi­si­vät kasas­sa lain­kaan. #

Kun jär­ki sume­nee ja viha ja väki­val­ta saa­vat val­lan, kyse on kui­ten­kin jos­tain val­lan muus­ta.” #

(ed.) #

Vää­rin. Mitä vitun jär­keä evo­luu­tion oli­si kidut­taa ihmis­tä vihan tun­teel­la, jon­ka tar­koi­tuk­se­na ei oli­si saa­da ihmis­tä toi­mi­maan? Ja mikä sen luon­te­vam­pi ilmai­su äärim­mäi­sel­le vihal­le kuin väki­val­ta? #