Kävin kun­non käve­ly­reis­sul­la Kel­jon kau­pois­sa. Ihan koti­nur­kil­la, tuos­sa kir­kon­mäel­lä, vas­taan tuli kak­si tyt­töä jot­ka koh­dal­le­ni tul­tu­aan kat­soi­vat minuun ja sanoi­vat yhteen ääneen “moi”. Huo­li­mat­ta sii­tä, että olin jota­kuin­kin täy­sin älli­käl­lä lyö­ty täs­tä tapah­tu­mas­ta, kyke­nin mumi­se­maan jon­kin­lai­sen vas­ta­moin. #

En ollut edes kiin­nit­tä­nyt hei­hin sen kum­mem­min huo­mio­ta tätä ennen, enkä oikeas­taan vie­lä­kään osaa sanoa heis­tä juu­ri mitään luo­tet­ta­vaa, sil­lä tilan­ne oli ohi sil­män­rä­päyk­ses­sä. Ole­tan hei­dän olleen tuos­ta ala-asteel­ta, sen vii­mei­sil­tä luo­kil­ta. #

Kehi­tin välit­tö­mäs­ti tapah­tu­neel­le aina­kin nel­jä eri seli­tys­tä. #

1. Kyse oli jon­kin­lai­ses­ta lei­kis­tä. Siis näi­tä täm­möi­siä “etpä uskal­la sanoa seu­raa­val­le vas­taan­tu­li­jal­le moi”, “no var­maan uskal­lan”, “no et”, “no pal­jos­ta vetoa”. Tätä ei kui­ten­kaan tuke­nut se, miten vaka­val­la naa­mal­la molem­mat oli­vat, sil­lä yleen­sä täl­lais­ten tem­paus­ten lopuk­si lap­si­ty­töt (niin kuin -pojat­kin) purs­kah­ta­vat nau­ruun kun jän­ni­tys lau­ke­aa. Näin ei täs­sä tapauk­ses­sa tapahtunut.
2. Kyse oli kah­des­ta nuo­res­ta mar­gi­naa­lin luki­jas­ta. Oman par­haan­sa kan­nal­ta vaa­ral­li­sen nuoresta!
3. Kyse oli vää­räs­tä tun­nis­tuk­ses­ta. Eli minua luul­tiin jok­si­kin jos­kus tun­nin tai kak­si pitä­neek­si sijaisopettajaksi.
4. Puuse­pän­vers­taas­ta lei­ju­nut, tanak­ka lii­man­ha­ju sai minut puhe­le­maan yksik­se­ni mielikuvitustytöille.

Joka tapauk­ses­sa vedin tämän jäl­keen hupun pää­hä­ni ja tai­val­sin lopun mat­ka­ni var­muu­den vuok­si incog­ni­to. #

Esi­mur­ro­si­käis­ten tyt­tö­las­ten kie­li oli­si muu­ten vah­vin­ta mah­dol­lis­ta maus­tet­ta sil­le suun­nit­te­le­mal­le­ni omal­le kie­lel­le. Nii­den maa­il­mas­sa on aivan käsit­tä­mä­tön­tä sanas­toa. #

Vuo­sien ajan minua häi­rit­si, kun olin jos­sain teksti-tv:n nuor­ten pals­tal­la näh­nyt puhut­ta­van swap­pauk­ses­ta, sla­meis­ta ja decois­ta, enkä tien­nyt että mis­tä on kyse. Nyt sit­ten tör­mä­sin (juu­ri tul­leen kom­men­tin kaut­ta) kao-hoi­to­loi­hin (tai “kao hoi­to­loi­hin” kuten alan har­ras­ta­jat sen näko­jään lähes sys­te­maat­ti­ses­ti yhdys­sa­na­ty­pot­ta­vat), ja olen tulos­sa hul­luk­si kun mis­tään ei löy­dy mitään vink­kia sii­tä, että mitä nämä kao-hoi­to­lat ja kao-anit oikein ovat. #

Sii­tä pal­jon puhu­tus­ta fasis­ti­ses­ta pahuu­des­ta en ole löy­tä­nyt todis­tei­ta. #

Näin unta, että Bam Mar­ge­ran äiti kope­loi minua. Minus­ta April on hot, joten se ei sinän­sä hai­tan­nut, mut­ta olin hiu­kan huo­lis­sa­ni sii­tä, että Phil nuk­kui samas­sa sän­gys­sä. (Muis­taak­se­ni sii­nä oli vie­lä joku muu­kin.) #

Jac­kass-fanit­ta­mis­ta­ni ihmet­te­li aina­kin Eräs Saa­ra. En tie­dä, oli­ko sii­nä kyse hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta epä­vieh­ty­myk­ses­tä kyseis­tä sar­jaa koh­taan vai vain ris­ti­rii­das­ta sar­jan ja minus­ta syn­ty­neen mie­li­ku­van välil­lä, mut­ta löy­sin joka tapauk­ses­sa sat­tu­mal­ta Apri­lin kuvaa etsies­sä­ni jutun, jos­sa ker­ro­taan minus­ta aika hyvin, mis­tä jac­kass-ilmiös­sä on kyse. #

Todis­tam­me täs­sä punk rock -Ame­ri­kan vii­meis­tä hedel­mää, joka on kuin 17-vuo­tis­kas­kaat. Jos punk-bän­di on jos­kus yöpy­nyt asun­nos­sa­si, tie­dät, että he osaa­vat kyl­lä olla täy­del­li­siä her­ras­mie­hiä vas­ta­koh­ta­na kai­kel­le, mitä ehkä tapah­tui het­ki sit­ten esiin­ty­mis­la­val­la. #

Jac­kass ei aio teh­dä meil­le pahaa, mut­ta taus­tal­la on ihmeel­li­nen anar­kis­ti­nen vire. He halua­vat aiheut­taa hävi­tys­tä, kos­ka hävi­tys­tä pitää aiheut­taa. #

“All that vomit is worth it, when the jac­kas­ses stick it to the Man.” #

Hank Stue­ver: The Rear End Of Civi­liza­tion As We Know It (suo­men­nos (ja suo­man­ta­mat­ta jät­tä­mi­nen) ja lin­ki­tyk­set omia­ni) #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]18.2. 19:44[/klo] Cica­das tar­koit­taa kas­kai­ta ja Ava­ran luon­non hyön­teis­sar­jan suo­men­ta­jan mukaan tämä 17-vuo­tis­syklis­sä elä­vä laji on seit­sen­tois­ta­vuo­tis­kas­kas.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

“Koko kan­san kat­ta­va DNA-rekis­te­ri on polii­siy­li­joh­ta­jan Mark­ku Sal­mi­sen mukaan huo­no idea, joka tuli­si kai­ken lisäk­si vie­lä hyvin kal­liik­si. […] #

Yli­joh­ta­ja Sal­mi­nen pitää pak­ko­kei­noa eet­ti­ses­ti ongel­mal­li­se­na. Myös­kään pas­sei­hin jat­kos­sa kerät­tä­vien sor­men­jäl­ki­tun­nis­tei­den käyt­tö polii­si­tut­kin­taan ei saa Sal­mi­sen kan­na­tus­ta.” #

Yle (lin­ki­tys oma­ni) #

Onnek­si polii­si­joh­dos­ta löy­tyy täl­lai­sia jär­ki­mie­hiä. Olen mel­kein­pä sana­ton, kos­ka tuos­sa lyhy­käi­ses­sä sitaa­tis­sa tuli­vat esiin kaik­ki kes­kei­sim­mät huo­not puo­let näis­tä “kaik­ki vaan polii­sin salai­seen rekis­te­riin” -hank­keis­ta. #

HS.fi esit­te­lee Sal­mi­sen aja­tuk­sia DNA-rekis­te­ris­tä hie­man laa­jem­min. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]18:45[/klo] Lisä­sin lin­kin HS.fi:hin.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

Kyl­lä var­maan tai­tai­si jää­dä äänes­tä­mät­tä jos asui­sin Enon­te­kiöl­lä. Näin sik­si, että Enon­te­kiö on tyy­pil­li­ses­ti se viho­vii­mei­nen paik­ka, jos­ta ne äänet saa­daan las­ke­tuk­si, kos­ka lain mukaan (tai oikeas­ti Tar­mo Rop­po­sen“Tar­mon Vaa­li­kou­lun” osoi­te on http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/id19894.html. http://www.yle.fi/vaalit/vaalikoulu/ ei toi­mi. Pal­jos­ta­ko vetoa niin kuu­kausi täs­tä tuo nyt toi­mi­va osoi­te­kin lak­kaa toi­mi­mas­ta? mukaan, en minä lakia tun­ne) alle vii­den­kym­me­nen asuk­kaan paik­ka­kun­nil­ta äänet on rah­dat­ta­va toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le las­ket­ta­vik­si. Mut­ta sii­nä vai­hees­sa, kun 99,9 pro­sent­tia äänis­tä on las­ket­tu, ei niin pie­nil­lä ääni­mää­ril­lä enää toden­nä­köi­ses­ti muu­te­ta mitään. #

Eli jos nyt vaik­ka kehi­tel­läään sem­moi­nen hypo­tee­si, että tänä ilta­na Tav­ja joh­taa vai­vai­sel­la tuhan­nel­la äänel­lä ja minul­la oli­si jul­met­tu vieh­ty­mys ryp­py­ot­sai­siin mie­hiin, tie­täi­sin jo sii­nä vai­hees­sa, että minun ääne­ni on aivan huk­kaan hei­tet­ty, kos­ka vaik­ka kaik­ki paik­ka­kun­ta­ni äänet oma­ni lisäk­si oli­si­vat men­neet Nii­nis­töl­le, se ei muut­tai­si tulos­ta. Ne voi­tai­siin aivan hyvin jät­tää vaik­ka las­ke­mat­ta! Sit­ten kaik­ki ne tyy­pit, joil­le toi­to­tin koko vii­kon, että “äänes­tä­kää, sil­lä vain niin voit­te vai­kut­taa!”, tuli­si­vat nau­ra­maan minul­le päin naa­maa. #

Mikä saa enon­te­kiö­läi­set äänes­tä­mään sii­tä huo­li­mat­ta? Onko se ken­ties se äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köi­nen, mut­ta sitä­kin hur­jem­pi mah­dol­li­suus, että vaa­lit mene­vät niin tiu­kil­le, että puhu­taan muu­ta­mis­ta äänis­tä, jol­loin koko Suo­mi kerään­tyy­kin tele­vi­sion ääreen odot­ta­maan, että ne Enon­te­kiön äänet vih­doin­kin saa­daan peril­le sin­ne toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le, las­ke­tuk­si, ja vii­mei­nen 0,1 % mul­jah­taa mit­ta­riin, jol­loin tulos rat­ke­aa? Sil­loin sitä vas­ta tun­ti­si ole­van­sa val­lan kah­vas­sa, jos oli­si enon­te­kiö­läi­nen! #

No mut­ta, minä­pä läh­den nyt piir­tä­mään yhdek­si­kön sii­hen kort­tiin. Muis­taak­se­ni tänään on se päi­vä. Saa­tan kyl­lä ereh­tyä­kin. #

Tes­ta­sin vie­lä ennen läh­töä valin­ta­ni vaa­li­ko­neel­la. Halo­sen sopi­vuus­pro­sent­ti oli 64, Nii­nis­tön 51. #

15:02 Lisä­sin mai­nin­nan vaa­li­ko­neen anta­mas­ta tulok­ses­ta. #

Tais­te­lusu­kel­ta­jat sit­ten val­mis­tui­vat. Vii­mei­ses­sä jak­sos­sa oli ihan tol­ku­ton tohi­na ja pääl­lim­mäi­sek­si koko sar­jas­ta jäi­kin sel­lai­nen tun­ne, että kol­mes­sa nel­jän­kym­me­nen­vii­den minuu­tin jak­sos­sa on ihan lii­an vähän aikaa noin inten­sii­vi­sen 362 vuo­ro­kau­den kou­lu­tuk­sen kuvaa­mi­seen muu­toin kuin pin­ta­puo­li­ses­ti (sic). #

Myös kah­den ensim­mäi­sen jak­son lopus­sa ollei­den tea­se­rei­den aset­ta­mat odo­tuk­set jäi­vät minus­ta lunas­ta­mat­ta, mikä oli­si väl­tet­ty hel­pos­ti joko jät­tä­mäl­lä ne tea­se­rit koko­naan pois tai sit­ten niin, että niis­tä ei oli­si teh­ty niin yli­dra­maat­ti­sia suh­tees­sa sii­hen, mis­tä niis­sä näy­te­tyis­sä koh­tauk­sis­sa sit­ten todel­li­suu­des­sa lop­pu­jen lopuk­si oli kyse. Mut­ta koko­nai­suu­te­na oikein mie­len­kiin­toi­nen ja viih­dyt­tä­vä sar­ja aina­kin näin varus­mies­pal­ve­luk­sen suo­rit­ta­neen näkö­kul­mas­ta. #

Tuo­ta sar­jan nimeä hakusa­na­na käyt­täen on vii­me päi­vi­nä aika usein pää­dyt­ty tän­ne. #