Dentaalihygienia ja mentaalihygienia
#1957. Torstai, 16. helmikuuta 2006 klo 20.39.07, kirjoittanut Jani. 13
Ai niin, kävinhän minäkin hammaslääkärissä tuossa maanantaina. #
Jännäsin etukäteen kovasti että minkälainen mörkö siellä on, varsinkin, kun nimen perusteella tiedossa oli mieshammaslääkäri. Aika syvässä istuvat ennakkoluulot sukupuolten suhteen, kun eivät edes lapsuuden kokemukset pelottavan töykeästä naishammaslääkäristä ole niitä pystyneet kääntämään päälaelleen. #
No, se oli oikein mukava miekkonen kuitenkin onneksi. Samoin hoitaja, jonka kanssa käytiin vielä lopuksi ottamassa röntgenkuva siitä viisaudenhampaasta. Hamppilääkäri ei osannut päältäpäin katsoen sanoa suoraan kuinka vinossa se on, joten otettiin se kuva ja lääkäri sen nähtyään kertoo sitten terveiset suuhygienikolle, jonka luona käyn sitten ensi kuun alkupuolella määrätysti poistattamassa hammaskiveä. #
Minulla on joka ikinen kerta hammaslääkärillä käydessäni hammaskiveä. Alan olla sitä mieltä, että sillä on joku tarkoitus. Että sitä on ihan turha poistaa. En minä ole siitä koskaan mitenkään kärsinyt. En nyt tosin sen poistamisestakaan. Vähän aikaa sen jälkeen hampaat tuntuvat kyllä melko hassuilta, mutta sillä lailla positiivisesti. Mutta ajatelkaa nyt vaikka luolamiehiä. Millä ne muka poistivat hammaskiveä? Eivät millään! Jos hammas vaivasi, niin ne poistivat hampaan! Luolamiehet! Tosimiehet. #
Mutta muuten oli kaikki kunnossa. Ei reikiä ja limakalvotkin kunnossa. Juonkin rutkasti vettä kompensoidakseni masennuslääkityksen kurjaan kuntoon rusikoimaa syljeneritystä. #
*Ü*
Mutta vakavasti puhuen, minullekin tulee aina hammaskiveä, muttei koskaan reikiä. Toisaalta siitä hammaskivestäkin on haittaa, jos sitä ei ole poistanut, suuhun alkaa kertyä smagmaa.