Tyylioppia
#2252. Sunnuntai, 11. kesäkuuta 2006 klo 10.05.33, kirjoittanut Jani. 4
Kusi, pieru, paska, vittu, pillu ja puupallo. #
No niin, nyt kun olemme varmistaneet, että Blogisisko, Maalainen, Anus-Kyrpä Häpy ja muut hienot neidit eivät uskalla lukea eteenpäin, annetaan Kauran muistinvaraisesti siteeraaman Veikko Huovisen puhua: #
“Eräs erittäin arkaluontoinen kysymys on kirosanojen ja niin sanottujen rumien sanojen asema kirjallisuudessa. Tuntuu siltä kuin mitään lopullista rajankäyntiä ei olisi pystytty aikaan saamaan, siksi epäselvä on asian eetillinen ja eepillinen puoli. […] #
Mutta näitä hengenaarteita on käytettävä harkiten ja säästeliäästi, että ne todella auttaisivat uuden ja estottoman elämänonnen luomisessa. Varoittavana esimerkkinä olkoon seuraava ote erään nuoren kirjailijan teoksesta: #
»Tiistai-iltana vanha neiti Hildur tuli aamujunassa kaupunkiin. Hän meni vanhan neidin Karoliinan luo. Hildur on laiha. Hildur on pieni. Hildur on aineeton olento. Asemalta hän ostaa pari kukkasta. Kaupasta hän ostaa kahvia. Konditoriosta hän ostaa leivoksia. Hän kävelee pitkin katuja. Hän tulee Karoliinan ovelle. Hän koputtaa oveen. Karoliina aukaisee oven. #
Karoliina on hiljainen ja pieni. Asunto on siisti. Uunin laidalla on valokuvia. Vanhat neidit syleilevät. Hildur antaa Karoliinalle tuomisia. Hän laittaa mustan huivinsa naulakkoon. He istuutuvat ja puhelevat. Sitten he, helvetti, keittävät niin väkevän kahvin, että tukasta permanentti lähtee kun sitä juo.«” #
Veikko Huovinen: Tyylioppia (Kootut teokset, V osa, s. 65-66) #
Onkos mennyt Kaurat ja Saarat sekaisin, vai onko tuo tyylikeino :)
Mainio tuo Huovinen!