Kuinka salama valokuvataan
#2318. Maanantai, 24. heinäkuuta 2006 klo 13.12.17, kirjoittanut Jani. 16
Täytyy olla joko salamannopea ja omistaa salamannopea kamera, tai sitten voi odotella sellaista ukkosta, jossa salamat iskevät muutaman sekunnin välein ja ovat sellaisia Salaiset kansiot -salamoita, jotka kestävät huomattavan pitkään. Sen jälkeen tarvii vain räpsiä kameralla sinne päin missä salamoi, ja toivoa, että johonkin kuvaan sattuu salama. #
Täällä oli tänään tuollainen ilma. Olipa mahtavaa katseltavaa ja kuunneltavaa! Harmillisesti kamerasta loppui akku heti pian kuvaamaan alettuani, mutta mieluummin nyt kuin eilen, kesken oravan kuvaamisen. #
Yksi kikka (jota pidän miltei huijauksena), jota jotkut ovat käyttäneet, on käyttää (jonkinlaista) jalustaa ja pitkää valotusaikaa. Tämä ei kylläkään välttämättä toimi näin valoisaan vuodenaikaan keskellä päivää. Jollain ulkomaalaisella rautatiekuvasivulla näin upean otoksen pysähtyneeksi paljastuneesta junasta, joka muistaakseni oli otettu yöllisen ukonilman aikana 15 sekunnin valotusajalla, jolloin salama jäi kuvaan varsin upeasti.
Mihin aikaan ukkonen oli? :D Heräsin siihen kyllä ja kiskoin töpselit irti, mutta en tullut katsoneeksi kelloa… Ja käänsin kylkeä. ZZZzzzzz.
L.B.: Viisitoista sekuntia olisi varmaankin näin päiväsaikaan liikaa (en tosin muista, yltäisikö kamerani maksimikaan niin pitkään), mutta vähempikin auttaisi jo tietysti asiaa eikä kuva välttämättä ehkä silti ylivalottuisi. Tätä täytyisi joka tapauksessa harjoitella, jotta oikeat asetukset löytyisivät salamana sitten kun ukkonen iskee. Nyt en uskaltanut alkaa ruveta säätämään, koska hetihän se silloin olisi heittänyt pois koko ukkosen.
karppis: Kaikkien noiden kuvien alkuperäinen aikaleima näkyy olevan välillä 11:00-11:01, joten niihin aikoihin se oli.
Minä en sammuttanut edes virtoja tietokoneesta vaikka yksi iski johonkin ihan tuohon lähelle (se oli kyllä siistiä), sen verran luottavaiseksi olen näiden kerrostalojen maadoituksien suhteen kasvanut.
Siistiä, nuo ovat about ensimmäiset salamat joita olen tälle kesälle nähnyt. Olisi kiva saada kuvattua niitä. Täällä Helsingissä ei ole tänä kesänä kertaakaan ukkostanut, no, ainakaan minun nähden / kuullen. Tylsää. Jyväskylässä kerran tässä kesällä käydessä kuulin ukkosen etäällä, mutta mitään salamoita en nähnyt. Näin kyllä paksun koivun (tai sen alaosan), jonka salama oli joskus aiemmin katkaissut, sittemmin puun jäännökset oli kärrätty kokonaan pois.
Viime kesältä muistan helvetinmoisen myrskyn, jonka keskellä olin Espoon keskustassa läpimäräksi kastuessa. Tänä vuonna moiset seikkailut on vielä kokematta, mutta ehtiipä sitä vielä hyvin.
Ostinpa tänään ensimmäistä kertaa eläissäni valokuvaukseen keskittyvän lehden, Photography Monthlyn.
No jopas on tylsä paikka se Helsinki säiden puolesta ollut tänä kesänä. Täällä on ollut jo jokunen ukkonen tuon tämänpäiväisen lisäksi.
Minä pitäydyn noista valokuvauslehdistä erilläni, rupeaa vain oma kamera tuntumaan todellistakin vanhemmalta ja kehnommalta.
Älähän nyt. Lehdestä:“Lee Frost went to Cuba with a £20 plastic Holga camera and got great results. It shows it’s the snapper that counts.”
Oho, perskules. Pitää katsastaa tuon lehden sivut, jos siellä olisi näytteitä.
Ehei mitään sellaista. Mutta tuollaiset jutut kyllä kuulostavat tosi inspiroivilta!
Jep! Nuo kuvat, johon lainaukseni viittaa, löytyvät heinäkuun numerosta sivulta 34. Lee Frost on kyllä vanha tekijä, mutta mitäs siitä…
Photography Monthly julkaisee lukijoidensa kuvia tällä sivulla. Sieltä sitten bongaamaan kuvia, joista voi sanoa, että “minäkin olisin voinut ottaa tuon kuvan!” Suosikkini noista oli Iain McLeanin kuva, kuin jostakin scifi-leffasta.
Pitkä valotusaika ei ole salamakuvauksessa huijausta. Ihminen ei ole niin nopea että ehtisi laukaista kameraa kun välähtää, harva kamerakaan on niin nopea. Salamavalon käyttökin perustuu siihen että kamera valottaa pidempään kuin salaman vähälähdys. Sama periaate, eri salama ;)
Jos on liian valoisaa voi objektiiviin virittää valon määrää vähentävän filtterin ja näin pidentää valotusaikaa.
Atso: Hassua, että tuo Leen kuva tuolla sivulla on ainakin minusta vähän liian punainen ja läiskikäs, ihan kuin minun hienot muotokuvani pakkaavat olemaan…
pni: “Ihminen ei ole niin nopea että ehtisi laukaista kameraa kun välähtää, harva kamerakaan on niin nopea.”
Sepähän se, joskin nuo tämänpäiväiset salamat olivat niin pitkään näkyviä, että minusta melkein tuntuu, että tosi nopealla kameralla osaan niistä olisi skarppina olemalla kerjennyt. (Nyt pitäisi tietysti etsiä tietoa siitä, että kuinka kauan salama voi pisimmillään näkyä, kuinka nopeasti ihminen voi nopeimmillaan reagoida, ja kuinka nopeita nopeimma kamerat ovat, jotta voisi varmistua siitä, että moisella väittämällä on ensinnäkään mitään pohjaa fysiikassa. Mutta en jaksa.)
Hienoja kuvia, kyllä tuo taivaan väri on aivan Ukkonen. Kovin tuttu näky :)
Jep, tämä oli vaihteeksi kaikin puolin ihan oikea ukkonen taivaan värityksineen kaikkineen.
Olisi hyvä, jos saisi viritettyä kameraan sellaisen ukkostutkan ja sitten ei fuskaisi yhtään, kun kuvaisi menemään :)
Näytti aika hyvältä tuo tutkakuva juuri maanantaina siinä Tamrereen Jyväskylän kieppeillä.
Pahus, pitääkin virittäytyä tuolle kanavalle seuraavan ukkosen aikaan!