“Armei­ja on val­tio ja varus­mie­het har­maa­ta mas­saa. Se omis­taa kai­ken ja yksin­ker­tai­ses­ta, usein ruu­miil­li­ses­ta työs­tä saa­tu alhai­nen palk­ka on kiin­teä. Omat aja­tuk­set, luo­vuus ja todel­li­set menes­ty­mis­mah­dol­li­suu­det kit­ke­tään. Pie­ni, käy­tän­nös­sä epä­ta­sa-arvoi­ses­ti ihmi­siä koh­te­le­va joh­toe­lin päät­tää alem­pien koh­ta­los­ta. Ylös­päin ‘hie­rar­kias­sa’ pää­see par­hai­ten mie­lis­te­le­mäl­lä tai­ta­vas­ti ja lah­jo­mal­la, eikä sii­nä talos­sa sana mis­sään nimes­sä ole vapaa. #

Niin­pä kaik­ki toki toi­mii ulos­päin lois­ta­vas­ti ja jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti, mut­ta todel­li­suu­des­sa todel­la moni pelaa omaan pus­siin par­haan­sa mukaan. Kun armei­jas­sa esi­mer­kik­si ylem­piar­voi­nen hen­ki­lö käve­lee koh­ti, lat­ti­aa luu­tu­taan kuin vii­meis­tä päi­vää, mut­ta kun hän on kävel­lyt ohi, mopin voi taas lait­taa sivuun ja esi­mer­kik­si sytyt­tää uuden [tupa­kan].” #

S. Ter­ho: Poik­keuk­sel­li­set 362 vuo­ro­kaut­ta­ni Veka­ran­jär­vel­lä - Koke­muk­sia ja pää­tel­miä (via Nudis­ti); kap­pa­le­ja­ko oma­ni) #

Jos tei­tä tyt­tö­jä ja armei­jaa­käy­mät­tö­miä poi­kia kiin­nos­taa tie­tää mil­lais­ta siel­lä on, siis mil­lais­ta siel­lä oikeas­ti on, niin luke­kaa­han Simon ker­to­mus. Teks­ti­mas­sa on val­tai­sa ja pai­koin vähän ras­kas­sou­tui­nen, mut­ta kyl­lä sii­hen sisäl­tyy pal­jon tie­toa­kin. Sel­lais­ta tie­toa, jos­ta val­tion viral­li­ses­sa pro­pa­gan­das­sa ja useim­pien armei­jan käy­nei­den uho­pu­heis­sa (niis­sä riit­tä­vän monen tuo­pin jäl­keen käyn­nis­ty­vis­sä) vai­e­taan tyys­tin. #

Oli­kos se muu­ten 7.62 RK 62, jota Bond hei­lut­te­li sii­nä Casi­no Roy­alen lopus­sa? #