marginaali


  Uudempia postauksia »

Kirjastossa

#2148. Perjantai, 21. huhtikuuta 2006 klo 8.14.04, kirjoittanut Jani. 17 kommenttia.

Sii­nä minä olen, kir­jas­ton sar­ja­ku­vao­sas­tol­la, täy­del­li­sen imper­fek­ti-impo­tent­ti­na luet­tua­ni läpi Veloe­nan koko tuo­tan­non, kun Jere Kara­lah­den näköi­nen köri­läs tulee sei­sos­ke­le­maan uhkaa­van näköi­se­nä sel­kä­ni taak­se. #

Ensin luu­len hänen­kin ole­van vain itse­ni tavoin kiin­nos­tu­nut Milo Mana­ran sar­ja­ku­vis­ta, mut­ta sit­ten hän avaa suun­sa ja sanoo kimeäl­lä äänel­lä: “Minä olen kir­jas­to­tä­ti. Nyt on kuu­le­pa sil­lä lail­la, että sinä et saa lues­kel­la noi­ta Mana­ran sar­ja­ku­via tääl­lä.” #

“Mi-mitä?!”, minä sähäh­dän reto­ri­ses­ti, hen­keä­ni hauk­koen. Olen niin häm­mäs­ty­nyt, että kai­van vasem­man käte­ni ulos housuis­ta­ni ja tun­gen sen oike­aan sie­rai­mee­ni, jol­la epä­on­nek­se­ni juu­ri sil­lä het­kel­lä hen­gi­tän. Köhit­tyä­ni vähän aikaa hap­pea toi­nen sie­rai­me­ni alkaa toi­mia ja samal­la alan toin­tua pahim­mas­ta alku­häm­mäs­tyk­ses­tä­ni. #

Kysyn Jerel­tä: “Mut­ta minä luu­lin että tämä on ylei­nen kir­jas­to. Ette­kö te siis ole­kaan tilan­neet tän­ne kaik­kia näi­tä kir­jo­ja, jot­ta ihmi­set voi­si­vat lukea nii­tä?” #

“Ei, ehei!”, sanoo Kara­lah­ti. “Nämä kir­jat­han ovat pelk­kiä koris­tei­ta.” #

“No voi Saa­ta­na”, minä sanon. #

Sil­loin Jere alkaa eleh­tiä ja nyt­ke­leh­tiä vil­lis­ti, näyt­täen aivan Jim Car­reylta, ja huu­taa: “Sttttt-rike twooooo!” Minä nousen sei­so­maan ja annan hänel­le rai­ku­vat aplo­dit oikeal­la kädel­lä­ni. Sen jäl­keen aset­tau­dun takai­sin maa­han ja sikiö­asen­toon. #

Sit­ten Kara­lah­ti jat­kaa: “Ette te voi tuol­la taval­la puhua. Tämä­hän on kir­jas­to, hyvä mies!” #

Olen entis­tä­kin häm­men­ty­neem­pi. “Mut­ta… te ette ymmär­rä. Minä­hän olen nai­nen ja… ja Saa­ta­na on minun isä­ni. Enkö minä siis saa enää lausua isä­ni nimeä tääl­lä kir­jas­tos­sa?” #

“Ette!”, Jere äräh­tää. “Te ette nyt alkuun­kaan tun­nu tie­tä­vän, mil­lai­nen meno kir­jas­tois­sa on nykyi­sin. Kat­so­kaa­pas tuon­ne nurk­kaan. Näet­te­kö siel­lä ole­van pöm­pe­lin?” #

“Kyl­lä.” #

“Se pöm­pe­li on nimel­tään Inter­net. Kaik­ki tie­don­ha­ku kir­jas­tois­sa tapah­tuu nykyi­sin sen avul­la. Entä näet­te­kö sit­ten tuon Sep­po Kää­riäi­sen näköi­sen mie­hen istu­mas­sa sen pöm­pe­lin ääres­sä?” #

“Kyl­lä.” #

“No, se mies on Sep­po Kää­riäi­nen. Hänen sylis­sään istu­va mies on puo­les­taan Maa­lai­nen, joka on tääl­lä sen takia, että on ole­mas­sa vää­rää ja oike­aa kie­len­käyt­töä. Hän voi opet­taa tei­tä. Sit­ten huo­mau­tan vie­lä erääs­tä sei­kas­ta”, sanoo Kara­lah­ti samal­la, kun hänen pään­sä muut­tuu Jus­si Jur­kan pääk­si. “Tuo tei­dän otsas­san­ne ole­va tatuoin­ti, sitä ei voi­da hyväk­syä tääl­lä.” #

“Tämä­kö? Mut­ta tämä­hän on vain ihan via­ton kuva mie­hes­tä ja nai­ses­ta kiih­keäs­sä anaa­liyhd…” #

Sil­loin Jus­si Jurk­ka hyök­kää kimp­puu­ni vil­lis­ti ähkäis­ten, ja alkaa raas­taa otsaa­ni mat­to­veits­sö­tu­hö­ahs­gö­un­va­sö­unö­av­söiur aörubh aöiuvbö­auv­biöpr­pörh pqrhrq39åhgå9g hå ghpuh­perh gpruhgp9hvfp 8hg rh pörhgp938hg p9oöeq högrh q9hgåjvasofijvåqgj ´00gh q3å4g åh 9hgåq 3h8åg åqrhårg århg 9qrgh qr gåqhjg q´3gh ´0Vtjas­fiävj safämv-kjgäq­rijh årgh q3hgqå 3h äivj äirjg qåh g åivr­ho­äi vnäo rvnqoå hqå834hgå nväirnvronald rea­gan äori hvo­rihv årg qåäghå8 hvå8h årqj4gäigj äoivhå9våqw49ut¨3j opJ­VÄPA JÖOAS IH Oh oiH­GA­Ä­OH GOÖHG ÅOEHG ÅARGHN ÄOAHJ OÖHA­äo äoaI HA ÅGH ÅAVAÄA jsä ä hg åeh gåh ådgh rghsåehg åewhg0q39g q3åäivnjeöioajvåo r8håq3 David Has­sel­blog gåq3 hnvä­viofvn­hö­oi hr8hgåq 3hå8h gå0q9h q9vnsaäoivhär gknvlkhfohyqå894hqå 34htåijgåqw ghåq03h8h48 ågqh #

Avainsanat: Internet, kirjasto

Oksha on vihgreä. Lähtivät pochjoisheen.

#2147. Torstai, 20. huhtikuuta 2006 klo 23.31.41, kirjoittanut Jani. 11 kommenttia.

Ah, alkaa onnek­si taas olla kun­non rymis­te­lyä tuos­sa Los­tis­sa. #

Mut­ta eihän noi­ta Loc­ken met­sä­mies­tou­hu­ja voi ottaa vaka­vas­ti. Väki­sin­kin tulee mie­leen Sid-lais­kiai­nen mat­ki­mas­sa Die­gon jäl­ji­tyskli­sei­tä. #

John Locke jäljityshommissa Sid-laiskiainen matkii Diegoa jäljityspuuhissa #

 

Parvella

#2146. Torstai, 20. huhtikuuta 2006 klo 12.58.29, kirjoittanut Jani. 13 kommenttia.

Vein Eber­tin par­vek­keel­ta varas­toon, toin siel­tä par­ve­ke­tuo­lit par­vek­keel­le ja lank­ka­sin ken­gät par­vek­keel­la. #

Täten tänään, puo­li vuot­ta alka­mi­sen­sa jäl­keen, julis­tan tal­ven päät­ty­neek­si. #

Ora­va­kin käväi­si taas ter­veh­ti­mäs­sä, tosin en tie­dä oli­ko tämä sama yksi­lö kuin tuo jon­ka kuva­sin vii­me kesä­nä. Täl­lä oli tup­su­kor­vat, mut­ta tuo vii­me kesä­nä tääl­lä käy­nyt tai­si­kin olla nuo­ri jep­pe, joten voi­han olla, että sil­le on ne tup­sut kor­viin kas­va­nut täs­sä tal­ven aika­na. #

Se hyp­pä­si tuo­hon pöy­däl­le­kin, enkä minä tie­ten­kään ollut älyn­nyt val­mis­taa lii­pa­sin­sor­mea­ni web-kame­ran ohjel­mal­le sen nap­paa­mi­sek­si. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]13:52[/klo] Lisä­sin mai­nin­nan oravasta.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #

 

Vatsallatuntija, eli, Lopullinen todiste siitä että tämä blogi pyörii pelkästään oman napani ympärillä

#2145. Keskiviikko, 19. huhtikuuta 2006 klo 11.31.54, kirjoittanut Jani. 22 kommenttia.

Minä olen mahal­la­tun­ti­ja. Napa Kun minua jän­nit­tää, vat­sas­sa­ni on per­ho­sia kuten monil­la muil­la­kin; tun­ne, kuin maha ei oikein malt­tai­si pysyä pai­kal­laan vaan täri­si­si ja yrit­täi­si vael­lel­la vähän joka suun­taan. Jän­ni­tys ei kui­ten­kaan ole ainoa tun­ne johon rea­goin mahal­la­ni. #

Kun jär­ky­tyn jos­tain yllät­tä­väs­tä, kau­his­tut­ta­vas­ta asias­ta, tun­tuu kuin maha­ni kaa­det­tai­siin täy­teen jää­kyl­mää vet­tä. Tun­tuu, kuin se kipris­tyi­si kasaan ja sen sisä­pin­ta on todel­la­kin ais­ti­vi­naan kuin jotain kyl­mää. Samal­la ike­ne­ni tun­tu­vat jän­nit­ty­vän, vaik­ka tie­dän, että sekin on mah­do­ton­ta. #

Kun saan kään­teis­jär­ky­tyk­sen, eli tie­toi­suu­tee­ni iskey­tyy yhtäk­kiä jotain ylit­se­pää­se­mät­tö­män miel­lyt­tä­vää, on kuin vat­sa täyt­tyi­si läm­pi­mäs­tä ja sitä alkaa vih­loa. Tun­ne on aivan kuin kipua, mut­ta, ehkä joh­tuen sii­hen liit­ty­vis­tä, pel­käs­tään miel­lyt­tä­vis­tä asso­si­aa­tiois­ta, se ei tun­nu ikä­väl­tä. Tämä on aika nurin­ku­ris­ta sikä­li, että mikään kivun laji ei ole minus­ta toi­saal­ta yhtä sie­tä­mä­tön­tä kuin vat­sa­ki­pu. #

Pää­ki­pu tekee olon vai­keak­si, mut­ta sii­tä sel­vi­ää, kun pysyy pai­kal­laan ja yrit­tää jäl­jit­tää kivun täs­mäl­li­sen sijain­nin. Tämä kik­ka tun­tuu aina­kin minul­la hävit­tä­vän koko kivun jäl­jet­tö­miin. Kivut raa­jois­sa hel­pot­tu­vat kun kipe­ää raa­jaa lepuut­taa. Ham­mas­ki­puun aut­taa kyl­mä. #

Kun vat­sa on kipeä, sitä ei hel­po­ta mikään. Olo­ni on niin tuka­la, että sil­le vetää ver­to­ja ainoas­taan psyyk­ki­sen kivun tuot­ta­ma tuka­luus. Jos vat­sa­ki­pu ei ole oire jos­tain pian tule­vas­ta, nes­tei­tä rajul­la taval­la ulos­rois­ki­vas­ta kehon reak­tios­ta, sii­hen ei tun­nu ole­van mitään hel­po­tus­ta. Mikään asen­to ei tun­nu tois­taan hel­pom­mal­ta, enkä vie­lä ole kek­si­nyt psyyk­ki­siä tai­ka­temp­pu­ja sen kivun hävit­tä­mi­sek­si tie­toi­suu­des­ta­ni. #

Lisäk­si taval­li­set kipu­lääk­keet eivät auta vat­sa­ki­puun vaan päin vas­toin aiheut­ta­vat sitä - tosin näräs­tys ei ole minul­le se vai­kein maha­ki­vun laji, sil­lä sen tal­tut­ta­mi­seen minul­la on lääk­keet, jot­ka toi­mi­vat. Vai­kein on se epä­mää­räi­nen maha­ki­pu joka ker­too, että mahan on paha olla, mut­tei anna yhtään mitään sen tar­kem­paa tie­toa sii­tä, että mik­si niin on. #

Onnek­si maha­ni ei ole kipeä kovin­kaan usein. #

Noh, tuli­pa täs­tä lopus­ta köy­käi­nen kuin jos­sain Aptee­kin hyl­lyl­tä -leh­den kolum­nis­sa. #

 

Outoja juttuja liikkuu kehä K:lla

#2144. Tiistai, 18. huhtikuuta 2006 klo 13.23.24, kirjoittanut Jani. 4 kommenttia.

Hei­nä­kuus­sa blo­ga­sin Joseph Dunca­nis­ta joka sur­ma­si ida­ho­lai­sen per­heen ja jon­ka verk­koon jät­tä­miä jäl­kiä seu­rat­tiin innol­la hänen jää­ty­ään kiin­ni. Joseph muu­ten ilmei­ses­ti blo­gaa jäl­leen, jos­kin se, täyt­tää­kö foo­ru­mil­le pos­tat­tu­jen kir­jei­den sar­ja blo­gin mää­ri­tel­män, on ehkä vähän kysee­na­lais­ta. #

Nyt meil­lä on toi­nen, vähän saman­lai­nen tapaus. #

Mies, Kevin Ray Underwoord jota syy­te­tään 10-vuo­ti­aan naa­pu­rin sur­mas­ta aiko­muk­se­naan syö­dä tämän lihaa, vit­sai­li kan­ni­ba­lis­mis­ta verk­ko­päi­vä­kir­jas­saan, kir­joit­ti masen­nus­lääk­kei­den­sä syö­mät­tä jät­tä­mi­sen seu­rauk­sis­ta ja mai­nit­si “vaa­ral­li­sen oudot” fan­t­asiat. #

26-vuo­tias ruo­ka­kau­pan hyl­lyn­täyt­tä­jä pidä­tet­tiin per­jan­tai­na [14.4.2006]. Hänen asun­ton­sa tut­kit­tiin sen jäl­keen kun hän oli herät­tä­nyt tut­ki­joi­den epäi­lyt tar­kas­tus­pis­teel­lä. Asun­nos­ta löy­tyi iso muo­viam­me. Kevin Ray Underwood kir­joit­ti blo­giin­sa halua­van­sa “vain elää niin kuin nor­maa­li ihmi­nen”. #

Underwoo­din tun­te­neet ihmi­set kuvai­li­vat hän­tä sun­nun­tai­na hil­jai­sek­si, “tyl­säk­si” ja näen­näi­sen luo­tet­ta­vak­si nuo­rek­si mie­hek­si. Hänen äitin­sä, joka asui kau­pun­gin toi­sel­la puo­lel­la, kut­sui hän­tä “iha­nak­si pojak­si”. #

Polii­sin pöy­tä­kir­jan mukaan hän tun­nus­ti sur­man­neen­sa Jamie Rose Boli­nin ker­to­mal­la FBI-agen­teil­le: “Sii­tä vain, pidät­tä­kää minut. Hän on tuol­la sisäl­lä. Lei­koin hänet pala­sik­si.” #

Viran­omais­ten mukaan Jamien alas­ton ruu­mis oli ammees­sa yhdes­sä veren imey­tyk­seen käy­te­tyn pyyh­keen kans­sa. Polii­sin ker­to­man mukaan tytön kau­las­sa oli syviä jäl­kiä, mut­ta hän­tä ei ollut paloi­tel­tu. Etsi­vät löy­si­vät mureut­ta­jaa ja pais­tin­var­tai­ta, joi­ta Kevin aikoi käyt­tää ruu­miin kans­sa, McClai­nin pii­ri­kun­nan­syyt­tä­jä Tim Kuyken­dall ker­toi. #

Underwood, jota syy­te­tään mur­has­ta muo­dol­li­ses­ti maa­nan­tai­na, asui yksin asun­nos­saan joka oli Jamien ja hänen isän­sä asun­non ala­puo­lel­la. Viran­omai­set usko­vat, että Underwood sur­ma­si tytön kes­ki­viik­ko­na, kun tämä kato­si men­ty­ään kir­jas­toon, lyö­mäl­lä ja tukeh­dut­ta­mal­la. #

All Head­li­ne News: Sus­pect Blog­ged About Can­ni­ba­lism (suo­men­nos ja lin­ki­tys omia­ni) #

Kan­ni­baa­li­vit­si oli itsea­sias­sa osa pika­vies­ti­kes­kus­te­lua jon­ka SubS­pecies23-nimel­lä netis­sä ope­roi­nut Kevin kävi Melis­sa-nimi­sen tytön (täs­sä im-tun­nuk­sel­la missy_custer) kans­sa: #

missy_custer: Mmmm, mul­la on nälkä.
missy_custer: Mitäs sinä söit tänään?
SubSpecies23: Lapsia!
missy_custer: lmfao
SubSpecies23: lol, no en oikeas­ti. Söin lihamureketta.
SubSpecies23: Lap­sis­ta teh­tyä lihamureketta!
missy_custer: lol, meat­loa­fia, sitä laulajaa?
SubSpecies23: yäk, en, lol. Vaik­ka hän kyl­lä näyt­tää sil­tä että on syö­nyt lap­sen tai pari.
missy_custer: Joo, se häi­jy pas­kiai­nen. #

Tiis­tai, syys­kuun 16., 2003 (STaAatCK.; suo­men­nos oma­ni) #

Googlen arkis­toi­ma ver­sio nyt­tem­min syyt­tee­seen­pa­nos­ta ker­to­vas­ta Ohio News New -sivus­ton jutus­ta väit­tää seu­raa­vaa: #

Hän mai­nit­see kan­ni­ba­lis­min ja kysyy: “Jos oli­sit kan­ni­baa­li, mitä puki­sit pääl­le­si päi­väl­li­sel­le?” ja vas­taa: “Edel­li­sil­lan pää­ruu­an nahan, tie­tys­ti.” #

Google #

Tosia­sias­sa tämä vit­si ei löy­dy blo­gis­ta vaan - kuten kaik­ki Blog­ge­rin käyt­tä­jät ehkä jo arva­si­vat­kin - Kevi­nin Blogs­pot-pro­fii­lis­ta. #

Mai­nin­ta halus­ta elää nor­maa­lien ihmis­ten tavoin löy­tyy täl­tä vuo­del­ta: #

Joka ker­ta kun tulen kän­niin, rupean hak­ka­maan tii­li­sei­niä tai aina­kin jou­dun vas­tus­ta­maan halua­ni haka­ta asioi­ta ja seo­ta. Var­sin­kin kun olen bileis­sä mis­sä on enem­män kuin kak­si tai kol­me ihmis­tä pai­kal­la. Kos­ka en tajua sosi­aa­lis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta ja suu­tun. Suu­tun itsel­le­ni kos­ka en osaa olla sosi­aa­li­nen ja suu­tun muil­le kos­ka he osaa­vat ja suu­tun juma­lal­le joka teki minus­ta täl­lai­sen. Jos juma­la on ole­mas­sa. Uskon juma­laan oikeas­taan vain kun haluan syyt­tää hän­tä jos­tain. Tai jos olen tosi masen­tu­nut, itken ja ker­jään hän­tä paran­ta­maan minut, että hän ottai­si pois sen mikä aivois­sa­ni on vial­la, niin että voi­sin elää niin kuin nor­maa­li ihmi­nen. #

Mitään muu­ta minä en elä­mäs­sä halua, vain elää niin kuin nor­maa­li ihmi­nen. #

Lau­an­tai, hel­mi­kuun 4., 2006 (STaAatCK.; suo­men­nos oma­ni) #

Kevi­nin blo­gin löy­sin hänen ocre­mix-pro­fii­lin­sa kaut­ta, jon­ka puo­les­taan löy­sin ocre­mix-foo­ru­mil­ta. #

 
« Vanhempia postauksia
  • kesäkuu 2012
  • toukokuu 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • helmikuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • toukokuu 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • helmikuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • kesäkuu 2010
  • toukokuu 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010
  • tammikuu 2010
  • joulukuu 2009
  • marraskuu 2009
  • lokakuu 2009
  • syyskuu 2009
  • elokuu 2009
  • heinäkuu 2009
  • kesäkuu 2009
  • toukokuu 2009
  • huhtikuu 2009
  • maaliskuu 2009
  • helmikuu 2009
  • tammikuu 2009
  • joulukuu 2008
  • marraskuu 2008
  • lokakuu 2008
  • syyskuu 2008
  • elokuu 2008
  • heinäkuu 2008
  • kesäkuu 2008
  • toukokuu 2008
  • huhtikuu 2008
  • maaliskuu 2008
  • helmikuu 2008
  • tammikuu 2008
  • joulukuu 2007
  • marraskuu 2007
  • lokakuu 2007
  • syyskuu 2007
  • elokuu 2007
  • heinäkuu 2007
  • kesäkuu 2007
  • toukokuu 2007
  • huhtikuu 2007
  • maaliskuu 2007
  • helmikuu 2007
  • tammikuu 2007
  • joulukuu 2006
  • marraskuu 2006
  • lokakuu 2006
  • syyskuu 2006
  • elokuu 2006
  • heinäkuu 2006
  • kesäkuu 2006
  • toukokuu 2006
  • huhtikuu 2006
  • maaliskuu 2006
  • helmikuu 2006
  • tammikuu 2006
  • joulukuu 2005
  • marraskuu 2005
  • lokakuu 2005
  • syyskuu 2005
  • elokuu 2005
  • heinäkuu 2005
  • kesäkuu 2005
  • toukokuu 2005
  • huhtikuu 2005
  • maaliskuu 2005
  • helmikuu 2005
  • tammikuu 2005
  • joulukuu 2004
  • marraskuu 2004
  • lokakuu 2004
  • syyskuu 2004
  • elokuu 2004
  • heinäkuu 2004
  • kesäkuu 2004
  • toukokuu 2004
  • huhtikuu 2004
  • maaliskuu 2004
marginaalin HTML5-moottorina
WordPress 6.9 ja ubudu.
all rights reversed
tietosuojakäytäntö