Vuonna 1984
#2774. Tiistai, 19. kesäkuuta 2007 klo 15.55.12, kirjoittanut Jani. 13
Ilmeisesti olen ollut melko öykkärimäinen Iso Veli päätellen siitä miten tässä seuraavassa, arviolta vuonna 1984 äänitetyssä nauhoituksessa koetan saada Jannea hiljaiseksi päästäkseni itse laulamaan. Tai sitten olin vain kateellinen paremmalleni. Sai se Jannekin laulaa, minä tästä julkaisuversiosta vain leikkasin ne sen osuudet pois. Ein Stimme, Ein Volk, ein Reich, ein Führer! Muhahahaa! Muhahnojoo. #
Alkuperäinen nauhoitus oli c-kasetilla, jolta se digitoitiin Audacitya käyttäen. Julkaisuun ajattelin hyödyntää tässä Evocaa, jonka valitsin ihan vain sen perusteella, että Sun äitiskin käytti sitä joskus ja se vaikutti silloin ihan näppärältä. Näköjään niillä on vain aika ankara aikaraja julkaisujen yhteiskestolle: se ei voi ylittää viittätoista minuuttia, mikä tuntuu aika vaatimattomalta siihen verrattuna että esimerkiksi Juuppariinhan voi uppia mielivaltaisen määrän videoita. #
Jaaha, ja nyt sen yhden ainokaisen nauhoituksenikin uppaus epäonnistui. Kesken kaiken heitti vain kirjautumissivun ruutuun. #
No nyt. Sen soittimen pitäisi näkyä tuossa oikealla. Jos ei näy, onneaan voi kokeilla Evocan sivuilla. #
Erityisen ylpeä olen tuosta miten tuossa noin kolmen minuutin kohdalla (00:00:36) miksailen äänelläni nähtävästi lähtökohtaisesti liian tylsästä Hämähämähäkistä glitch-versiota. Eipä ollut Apukkakaan julkaissut mitään tuolloin, kaksikymmentäkaksi vuotta sitten! #
Mainittakoon vielä, että olen sittemmin parantunut tuosta ikävästä virkayskästä. #
Olipas se herttaista :D “älä sinä nyt siinä!” :D
“pii pii pikkuinen lintu, pakottaako jalkojas..”
Kateeksi käy, minun lapsuudestani ei ole jäljellä mitään tuollaisia nauhoitteita, vaikka niitä tehtiinkin. Teimme mm. Action Force -lehdistä kuunnelmia. Hitto kun ne olisivat vielä tallella!
Voi voi voivoivoivoivoivoviovoivoivoivovoi. Mitä ihaninta ja hellyyttävintä! Täydellisesti artikuloitu “Muura-muura-hainen” :D. Mahtava pätkä, melkein kyynelsilmin tuota kuuntelee.
Ja olipa muuten kiintoisaa kuulla tutusta hämä-hämähäkki-laulusta myös muut versiot. Minun puolestani muura-muura-hainen olisi saanut jäädä elämään hämähäkin sijaan tuosta laulusta…
Brim: Mekin tehtiin myöhemmällä iällä sitten ihan omia nauhoituksia, jotain radioshow’n tapaista sun muuta. Pitääkinpä ottaa selvää että onko niitä yhtään jäljellä, mutta pelkäänpä ettei ole, niiden säilöntä kun oli omissa käsissä toisin kuin noiden varhaislapsuuden äänitteiden jotka äiti oli pannut talteen.
Anon.-anon.: Minulla täällä onkin ollut tippa linssissä noita, ja varsinkin niitä Jannen (2 v.) lauluja kuunnellessa. Ylipäänsäkin olen hirviän herkkä mitä lasten kulttuurillisiin tuotoksiin tulee, ei niiden tartte olla etes omia.
Hurmaava!
Evocan ehdot ovat huonontuneet siitä, kun itse tilini loin. Silloin ilmaista nauhoitusaikaa oli tunti! Olen sittemmin käyttänyt Evocaa esim. silleen, että äänitttelen ohjeen Evocalla ja imuroin sitten tiedoston itselleni ja upin työpaikallani public-kansiooni jakoon. Evocasta ohjeen voi sitten poistaa ja taas on aikaa jäljellä.
Miksi sitten ylipäätään käytän Evocaa koko äänityspuuhaan, kun en kuitenkaan sillä tuotosta jaa? No kun kaltaiseni oikeudeton ei voi työkoneelle asentaa mitään softia, niin pitää yrittää löytää kiertoteitä ja tuollaiset netitse käytettävät Flash-seikat sopivat siihen mainiosti.
Äänityksesi rahinattomuutta ihailen! Itse siirsin c-kasetilta mummoni ja äitini lausumia runoja osaksi Heinolan kulttuurikisan esitystäni. Tein sen niin, että tökkäsin piuhan kasettisoittimen ja tietokoneen mikkireiän väliin ja äänitin GarageBandillä. Lopputulos oli hävyttömän kohinainen, mutta menetteli. Sinun laulussasi ei taustakohina häirinnyt. Missä lie ollut minulla vika, alkuperäisissä äänityksissä, nyt kasetin pyöritykseen käytetyssä mankassa tai siten täydellisessä osaamattomuudessani säätää GarageBandin nauhoitusta mitenkään. No, arvioitsijoiden mielestä kohina ei häirinnyt, vaan antoi aikalaisväriä, joten turhaan vissiin mietin, miten sen äänenlaadun olisi saanut paremmaksi.
Ohjeistin etänä Jannen tekemään tuon digitoinnin niin, että johto tuli kasettinauhurin kuulokereiän (line-outia ei ollut) ja tietokoneen line-in -reiän väliin. Äänenvoimakkuus pitää sen jälkeen säätää sellaiseksi, että se ei särje ääntä missään vaiheessa, mutta että käyrät ovat kuitenkin niin voimakkaat kuin vain mahdollista ilman leikkautumista.
Koska unohdin ohjeistuksessani mainita, että ääni kannattaa lähtöpäässä (nauhurissa) säätää taajuuskorjaimella materiaalin mukaan, tein pientä jälkisäätöä ohjelmallisella taajuuskorjaimella. Lasten äänet ovat onneksi aika korkeita, joten matalia taajuuksia, joille kohina alkuperäisessä digitoinnissa enimmäkseen tässä sijoittui, saattoi leikata aika ronskilla kädellä ilman että se olisi vaikuttanut lauluäänen väriin kovinkaan havaittavasti. (Taajuuskorjaus on englanniksi equalization, sellainen löytynee GarageBandistäkin.)
Toisessa äänitteessä, jossa oli aikuisääniä ja pianonsoittoa, olisi kohinansuodatus vaatinut huomattavasti enemmän näpertelyä, joten sen jätin enimmäkseen ihan siihen kuntoon missä se oli digitoinnista tullut. On muuten totta, että johonkin materiaaliin sellainen tietyllä tavalla sopiikin. Esimerkiksi minä olen tottunut siihen, että Yön Varietee soi alkuperäisyydestään huolimatta kohisevalta kasetilta, ja CD-äänen puhtaudella se ei kuulosta läheskään yhtä… hyvältä.
No voi ei, kun mina paasen vasta kahden viikon paasta kuuntelemaan :(
No nyt olen kyllä otettu kun siellä ulkomaillakaan et malta pysyä täältä poissa! :)
Bloggerin kanssa tapellessa ehtii kaymaan muillakin sivuilla ja etukateen maksettu luppoaika pitaa tietysti hyodyntaa, enka jaksa lukea mitaan uutisotsikoita ja livejournaliin ei voi menna, koska siella on ihan liikaa luettavaa.
:)
Olipas suloista!! En tiennytkään että olet noin lahjakas laulajakin. ;0)
norsis: Oli miten oli, otettu olen joka tapauksessa! :)
Hanna: Eivätpä ne laulunlahjat tuosta koskaan tuon kummemmiksi jalostuneet. Ääni vain muuttui murrosiän myötä möreämmäksi, eikä se ainakaan parantanut lopputulosta…
[…] jäänyt kipukohta on kokemus siitä ettei minua ymmärretä enkä minä ymmärrä muita. Tuolta ajalta peräisin olevien tallenteiden perusteella vaikuttaisi siltä, ettei ensinmainittukaan ole ollut pelkästään […]