Minuutti!
#2856. Sunnuntai, 4. toukokuuta 2008 klo 20.39.17, kirjoittanut Jani. 16
Pendolinon perkele melkein onnistui pilaamaan matkani taas tänään, vaikken edes ollut sellaisen kyydissä. Sen sijaan juna, jonka kyydissä olin, joutui lähtemään seitsemän minuuttia aikataulustaan jäljessä sen ohittaneen Pendolinon takia. #
No seitsemän minuuttiahan on toki VR:n aikatauluheitoksi vielä pientä, enkä minä sentään viitsisi purnata sellaisesta joka kerta, koska joka matkustuskerta siitä saisikin sitten purnata. Ongelma oli kuitenkin siinä, että minulla oli Pasilan asemalla junanvaihtoon varattua aikaa kahdeksan minuuttia. Josta siis seitsemän minuutin viivästys huomioiden jäi jäljelle yksi. #
Vaikka olenkin syrjintää vastaan, niin en toisaalta häpeä tunnustaa, että aina tuollaisissa tilanteissa minä toivoisin, että kanssamatkustajat olisivat pelkästään tervettä, nuorta ja perheetöntä väkeä. Ettei joukossa siis olisi ensimmäistäkään tyyppiä infantiilin jälkikasvun, leveiden ja raskaiden lastenrattaiden, kampurajalan tai pyörätuolin kanssa. Tai saisi niitäkin toisaalta tietysti kyydissä olla, kunhan niiden ei minun matkani aikana tarvitsisi nousta kyytiin eikä kyydistä pois. Koska… se…
tuntuu…
tapahtuvan…
hyvin…
hitaasti…
silloin…
kun…
pitäisi…
jo…
olla…
perillä. #
Vaikka osasinkin kokemuksen nojalla suurin piirtein arvioida mille raiteelle siellä Pasilassa piti suunnistaa, niin tiukka vaihtohan siitä tuli joka tapauksessa, ja panin juoksuksi. Ilmeisesti olisi kuitenkin riittänyt, jos olisin juossut vain ne aseman liukuportaat ylös, koska ehdinkin sitten istua uudessa junassa puoli minuuttia ennen sen liikkeellelähtöä. #
Perillä Jyväskylässä oltiin melkein aikataulun mukaisesti, eli vain reilut kaksikymmentä minuuttia myöhässä. #
Saatana. #
Tuntuu mukavalta se, että marginaali taas päivittyy.
Minusta tuntuu mukavalta se, että se tuntuu mukavalta.
minäkin olin taas eilen pendolinossa, joka jumitti pitkältä tuntuneen ajan Orivedellä. mutta en katsellut kelloa, koskapa ei ollut mihinkään kiire, joten en tiedä onko aihetta valittaa.
minua ärsyttää eniten se, että ihmiset tunkevat sisälle junaan ennen kuin kukaan ehtii sieltä ulos! sitten seistä tollotetaan siinä pikkuruisessa eteisessä matkalaukkujen kanssa, eikä osata edes väistää, kun 15 ihmistä haluaisi astua junasta ulos. se on jostain syystä ihan vakiokäytäntö nykyään, joka asemalla.
Se pikajuna, jossa minä tulin, jumitti sekin juuri Orivedellä vissiin viisitoista minuuttia sen lisäksi että lähti vähän myöhässä. Itse junassa ei ollut mitään vikaa, eli se olisi omillaan kyllä ollut varmaan perillä ihan ajallaan, mutta myöhästyi siis yksinomaan muun liikenteen takia. Se Orivedellä vastaan tullut, jota siis istuttiin odottamassa, oli nähdäkseni IC, mutta Pendolinot ovat sen verran luotettavia, etteiköhän sellainen ollut tuon IC:nkin myöhästymisen taustalla.
Minä en ole huomannut tuollaista väkisin sisääntunkemiskäyttäytymistä. Sen kylläkin, että kun siihen oven liepeille tullaan norkoilemaan, kun porukkaa alkaa lappaa junasta ulos, niin kaikki eivät älyä antaa niille poisjääville tietä. Siihen oven ympärille siis muodostuu semmoinen umpinainen ihmisrinki.
Mua raivostuttaa junamatkustajissa se, että niiden kaikkien on ihan pakko lähteä vaeltamaan vessaan/ravintolavaunuun juuri silloin, kun ollaan saapumassa jonnekin asemalle eli eteiset täynnä väkeä. Mua kiukuttaa se niin paljon, että vittumaisuuttani olen oikeen leveästi tavaroitteni kanssa siinä eteisessä, änkekööt mistä tykkää, mä en väistä jos ei voi viittä minuuttia odottaa, että eteiset tyhjenisivät.
En tiedä, tarkoititko juurikin tuota samaa ilmiötä vai jotain muuta norkoilua. Mä en ylipäätään ymmärrä, miten aikuset ihmiset ei jaksa istua siellä penkeissään matkan aikana. Silloin sen parhaiten tajuaa, kun matkustaa ilman istumapaikkaa ja on pakko istua eteisessä koko matka, niin JATKUVASTI joku on menossa tai tulossa ja väliovet auki siellä eteisessä on inhottavaa istua kylmän viiman ja hirveen metelin vuoksi. Jos tyypit ei vaeltaisi, niin eteismatkustusmukavuus paranisi huomattavasti. Tai sitten voisi vaan koittaa ostaa ne liput tarpeeksi ajoissa, ettei tarvi matkustaa eteisessä.
Tiukkoja vaihtoja Pasilassa helpottaa se, että useimmiten ne Helsingistä saapuvat junat on jo siinä vaiheessa pari minuuttia myöhässä. Ja varsinkin Tikkurilassa.
Sen varaanhan minäkin tuossa laskeskelin, että se juna tulee yleensä myöhässä jo sinne Pasilaan, ja voitan sillä ylimääräisiä vaihtominuutteja, mutta tietenkin se juuri tällä kertaa oli prikulleen ajallaan.
Kun nyt kerran vauhtiin päästiin, niin haukutaampa saman tien nekin, jotka eivät istu omille paikoilleen. Keskusteluhan menee tavallisesti näin:“Anteeksi, mutta tässä ois mun paikka.”“Joo, no meidän paikat ois tuossa” (osoittaen jotain toista penkkiparia, jonka senkin on arvatenkin vallannut joku, jonka oikea paikka on jossain muualla).
Ja miten keskustelun pitäisi siitä jatkua, muttei jatku, koska olen hampaaton nahjus: “No miksi vitussa te sitten istutte minun paikallani, jos teidän paikat on kerran tuossa?”
Vituttaa se, että maksetaan paikoista, ja sitten kuitenkin annetaan niiden, jotka eivät ole ostaneet lippuja etukäteen, istua niillä maksetuilla paikoilla. Sitä vartenhan siitä paikkojenvarauksesta maksetaan, että saadaan paikat kun mennään junaan, eikä tarvi arpoa. Arpokoot ne, joilla ei ole paikkoja.
Niin just! Aamen!
Ja sitten vielä ne puusilmät, jotka lukee junannumeron paikannumeroksi ja kun itellä sattuu oleen se oikeasti junannumeroa vastaava istuinpaikka, niin matkan aikana vähintään 5 tyyppiä tulee inttään, että istun heidän paikallaan. En enää jaksa ystävällisesti hymyillä, kun ne tajuaa olleensa väärässä ja pyytää anteeksi. Mä annan pahimman “opettele lukeen vitun ääliö” -mulkoiluni.
VR:llä olisi muuten tuossakin parantamisen varaa: en ainakaan muista nähneeni missään semmosia isoja julisteita, joissa esiteltäisiin se lipun sisältämä tieto oikein kädestä pitäen ja niin isoilla ja selkeillä kirjaimilla ja lauseilla, että mummutkin siitä saavat selvän.
Ulkomaalaisista nyt puhumattakaan. Ne raukat ovat monesti ihan eksyksissä niiden lippujen kanssa, eikä se mikään ihme ole. Ainakin minä kiittäisin ulkomaalaisena VR:ää semmoisista lippuinfotauluista. Niillä voitaisiin monin paikoin korvata ne helvetin turhat kiviäijäjulisteet.
No joo, onhan se lippu kieltämättä vähän harhaanjohtava, jos ei ole paljoa matkaillut. Mutta kun ei ne tosiaan ole läheskään aina mummeleita tai ulkomaalaisia, jotka sen lippunsa kans sekoileen. Enkä mä mummeleille osaa edes mulkoilla, ellei ole kiukkuinen mummeli kyseessä.
Mutta voisi joo olla jotain infoa siitä, miten sitä kuuluu lukea. Mutta ei kiviäijien tilalle, koska ne on just siistejä!
Jaa, sinun reiteillä ne sitten ovatkin kummallisia puusilmiä. Minulla ei ole paikkojen kanssa sekoilijoista kokemuksia muuta kuin mummuista ja niistä ulkomaalaisista.
Kiviäijät ei kampanjaidiksenä ole suinkaan sieltä paskimmasta päästä, toisin kuin vaikkapa tuolla Jyväskylän asemalla tälläkin hetkellä tönöttävässä julisteessa ratatöistä kertova, antropomorfistinen ratakiskon pätkä. Ihan oikeasti, onko joku saanut muka vielä palkkaakin sen keksimisestä? “Joo, pannaan kato ratakiskolle silmät ja kädet ja kypärä, koska täähän on VR ja junat liikkuu… kiskoilla! Tajuutsä? Kiskoilla, ja meidän kamppiksessakin on sit niinku kisko! Kisko joka puhuu… Minä tapan its”
Joo no kato mä en matkusta trendikkääseen keski-suomalaiseen yliopistokaupunkiin, jossa varmasti älykkyysosamääräkin huitelee korkeammalla kuin tuolla tota tiedät-kyllä-missäpäin. X)
Voihan ratakisko XD Voin vaan kuvitella! :D
Ai niin :)
tulipa mieleeni taannoinen keskustelu. menin junaan, ja varatulla paikallani istui joku mummo. sanoin varovasti, että “anteeksi, tämä on minun paikkani”, mihin mummo sanoi melkein kimpaantuneena, että “no kyllä minä vielä numerot tunnen! minun paikkani on tuolla [osoittaa tyhjää paikkaa pari penkkiä edessä päin] mutta istuin tähän jos vaikka ketään ei tulisi!”
hmmh…
Justiinsa.
Jotenkin tekis mieli osallistua tähän junakeskusteluun, kun saatoin olla samassa junassakin Janin kanssa. Tai ainakin minäkin olin samassa paikassa parikymmentä minuuttia myöhässä ;). Aika paljon matkustan junassa ja yllättävän harvoin on noita väärille paikoille tulijoita. Oikeastaan ainoa väärintulkinta, johon olen viime aikoina pari kertaa törmännyt, on se, että selkänojassa olevat numerot ajatellaan siksi selän takana oleviksi paikoiksi (jos nyt osaan ymmärrettävästi selittää…).
Kiva lukea Marginaalia pitkästä aikaa :). Ja tuo exmen tarina oli hupaisa :P!
Joo, tuota minäkin olen kyllä jokusen kerran nähnyt, että niitä paikkanumerolätkiä ei osata yhdistää siihen paikkaan, jossa ne ovat kiinni. En tosin sitäkään usein, ja yleensä nekin erehtyjät ovat olleet vanhemmanpuoleista väkeä.