#

Minus­ta tus­kin tuli­si vaka­vas­tio­tet­ta­vaa kir­jal­li­suu­den­har­ras­ta­jaa muu­ta­mien luki­jal­li­suuk­sien heik­kouk­sie­ni takia. Joi­hin­kin niis­tä, kuten kes­kit­ty­mis­ky­vyn puut­tee­seen, voi­si toki har­joit­te­lul­la vai­kut­taa, mut­ta kak­si vaka­vin­ta puu­tet­ta tai­ta­vat olla hyvin var­hain opit­tu­ja (tai pikem­min­kin oppi­mat­ta jää­nei­tä) ja syväs­sä, jol­lei­vät perä­ti syn­nyn­näi­siä. #

Ensin­nä­kään en kos­kaan hah­mo­ta kir­jan ihmi­siä ennen kuin aikai­sin­taan jos­sain teok­sen puo­li­vä­lin paik­keil­la. Sii­hen saak­ka nimet ja hen­ki­löt sekoit­tu­vat jat­ku­vas­ti toi­siin­sa. Var­sin­kin venä­läisklas­si­koi­den luke­mi­nen on yleen­sä tun­tu­nut aika toi­vot­to­mal­ta täs­tä syys­tä, ja se ehkä jo pal­jas­taa­kin, mis­tä ongel­ma­ni joh­tuu: en ilmei­ses­ti juu­ri­kaan osaa sijoit­taa ihmi­siä miel­le­kar­tal­le­ni näi­den roo­lin perus­teel­la tai hei­dän suh­teis­saan mui­hin hah­moi­hin. Ainut taker­tu­mis­koh­tee­ni ovat nimet vail­la mitään sel­kei­tä atribuutteja[alaviite]Sic.[/alaviite] Pro­pa­goin “kir­joi­te­taan kuten ään­ne­tään” -mee­miä., ja sen­hän nyt voi arva­ta miten hyvin sel­lai­nen toi­mii. Nii­den nimien ei tar­vit­se edes alkaa samal­la kir­jai­mel­la, että nii­tä vas­taa­vat hah­mot mene­vät pääs­sä­ni sekai­sin. #

Toi­nen yhtä hämä­rä ele­ment­ti ovat pai­kat. Kuvauk­set sii­tä mikä paik­ka on idäs­sä, mikä län­nes­sä, ja miten pai­kat sijoit­tu­vat toi­siin­sa näh­den muu­ten­kin, mene­vät minul­ta lukies­sa­ni ihan ohi. Kaik­ki tapah­tu­mat ovat pääs­sä­ni yhdel­lä ja samal­la näyt­tä­möl­lä, jos­sa koh­taus­ten välil­lä kor­kein­taan vaih­de­taan vähän lavas­tei­ta ja hen­ki­lö­hah­mo­ja (ja jäl­kim­mäis­ten sijas­ta ensin­mai­ni­tun ongel­ma­ni takia vie­lä­pä pikem­min­kin vain hei­dän nimi­ään). En tie­dä mil­lai­nen ava­ruu­del­li­nen hah­mo­tus­ky­ky­ni on noin muu­toin, mut­ten ehkä toi­saal­ta oli­si vält­tä­mät­tä val­mis ihan suo­raan yhdis­tä­mään­kään sitä tähän kyvyt­tö­myy­tee­ni taju­ta tila­ku­vauk­sia. Ei sen hah­mo­tus­ky­vyn mah­dol­li­ses­ta heik­kou­des­ta tosin var­maan apua­kaan täs­sä toi­ses­sa kyvyt­tö­myy­des­sä ole. #

Olen aina kii­tol­li­nen, jos kir­jan muka­na tulee kart­ta, mitä tie­tys­ti sat­tuu lähin­nä vain var­sin vähän har­ras­ta­ma­ni fan­ta­sia­kir­jal­li­suu­den koh­dal­la. Yhtä hyö­dyl­li­nen tar­kis­tus­vä­li­ne on näy­tel­mä­kä­si­kir­joi­tus­mai­nen hen­ki­lö­hah­mo­jen esit­te­ly­luet­te­lo. Muis­taak­se­ni jos­kus jos­sain kir­jas­sa oli sel­lai­nen­kin. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]23.2.2009 17:33[/klo] Venäläisklassikoiden-linkki.
[/muokkaus]
[/muokkaukset] #