Kävin lähi­kir­jas­tos­sa. Se Illu­mi­na­tus!-tri­lo­gian ensim­mäi­nen osa on yhä vain lai­nas­sa. Tänään sii­nä oli­si ollut erä­päi­vä, mut­ta tie­ten­kin se sit­ten uusit­tiin sii­nä saa­ta­vuus­luet­te­loa vir­kis­täes­sä­ni. Pää­kir­jas­tos­sa ollut kap­pa­le puo­les­taan kato­si lis­tal­ta ihan koko­naan sii­nä sitä vah­da­tes­sa­ni, niin kuin se oli­si pan­tu pois­to­myyn­tiin tai jotain. #

Otin sit­ten sen sijaan sar­ja­ku­via, Tho­mas Mannin Kuo­le­man Venet­sias­sa, bodaus­kir­jan ins­pi­raa­tiok­si uusil­le liik­keil­le ja vie­lä yhden DVD:n, Zodiacin. #

Sen DVD:n takia menin lai­naus­tis­kil­le, vaik­ka olin­kin huo­man­nut etei­seen ilmes­ty­neen lai­nausau­to­maa­tin, kun ajat­te­lin, että sii­hen kote­loon täy­tyy se levy kui­ten­kin saa­da jos­tain tis­kin takaa. Vir­kai­li­ja tar­jou­tui kui­ten­kin esit­te­le­mään minul­le sitä auto­maat­tia, ja se oli­kin ihan hyvä, sil­lä se oli eri­lai­nen kuin pää­kir­jas­tos­sa. #

Täs­sä uudes­sa lait­tees­sa oli vain yksi koo­din­lu­ki­ja, mikä hie­man intui­tio­ni­vas­tai­ses­ti teki sen käy­tös­tä moni­mut­kai­sem­paa kuin mitä eril­li­sel­lä kor­tin­lu­ki­jal­la varus­te­tun auto­maa­tin käyt­tö on. Kort­tia käy­te­tään aluk­si sii­nä samas­sa luki­jas­sa kuin mis­tä kir­jat­kin sit­ten vedel­lään, vaan entä­pä istun­non päät­tä­mi­nen? Eril­li­nen kor­tin­lu­ki­ja -mal­lis­sa­han se tapah­tuu otta­mal­la kort­ti pois kor­tin­lu­ki­jas­ta, mut­ta täs­sä se ei tie­ten­kään ole mah­dol­lis­ta, kun mitään eril­lis­tä kor­tin­lu­ki­jaa ei edes ole. #

No, insinööri(kö?) on rat­kais­sut ongel­man eril­li­sel­lä lope­tus­kor­til­la, joka on köy­tet­ty auto­maat­tiin kiin­ni. Sitä siis käy­te­tään luki­jas­sa sit­ten, kun kaik­ki kir­jat on pii­pa­tet­tu. Narun nokas­sa se on kai lähin­nä sitä var­ten, ettei se mene huk­kaan, eli vahin­gos­sa jon­kun mat­kaan. Ihan toi­mi­va rat­kai­su, mitä nyt hiu­kan suk­ka­housu­nik­sil­tä vai­kut­ti pääl­le­päin. #

Sen DVD:nkin lai­naa­mi­nen onnis­tui sil­lä auto­maa­til­la, sil­lä sii­nä kote­los­sa­han oli levy sisäl­lä. Niin ne kuu­lem­ma tuos­sa lähi­kir­jas­tos­sa ruu­kaa­vat olla. #

Hyvä, jat­kos­sa voin siis tuol­la­kin vält­tää ihmis­kon­tak­tit vaik­ka koko­naan. Ei sil­lä, että niis­sä tuol­la mitään valit­ta­mis­ta oli­si tähän men­nes­sä ollut; päin­vas­toin, vir­kai­li­jat ovat kaik­ki vai­kut­ta­neet oikein ystä­väl­li­sil­tä niin kuin taas tänään­kin. Mut­ta kos­kaan ei voi olla täy­sin var­ma, niin kuin auto­maa­tin kans­sa. #