#

Pitäi­si olla sem­moi­nen uni­mas­ki niin kuin ame­rik­ka­lais­ten elo­ku­vien per­hee­näi­deil­lä. Aurin­ko pais­taa ver­ho­jen raois­ta aamu­yöl­lä niin kirk­kaas­ti että pel­käs­tään vas­ta­päi­sel­le sei­näl­le hei­jas­tu­vat kuviot­kin riit­tä­vät val­vot­ta­maan. #

Tähän saak­ka tämän kesän säät ovat sitä yhtä lyhyt­tä hel­le­jak­soa lukuu­not­ta­mat­ta olleet oikein minun mie­lee­ni, mut­ta nyt taas täl­lä vii­kol­la näyt­tää mene­vän per­seel­leen: tule­vil­le vii­del­le vuo­ro­kau­del­le on tämän kir­joi­tus­het­kel­lä luvas­sa 23, 24, 25, 27 ja 27 astet­ta. #

Mut­ta olen tyy­ty­väi­nen, jos koko kesän suh­de jää 3:1:een tai sen alle (kol­me kole­aa viik­koa aina yhtä hel­teis­tä koh­ti). Hikoi­lun ja iho­syö­vän ystä­vät­kin sai­si­vat sil­loin tyy­dy­tys­tä kie­rou­tu­neil­le himoil­leen. #