Yön musta ninja vaanii kohta myös Linux-käyttäjää
#10979. Torstai, 10. joulukuuta 2009 klo 11.54.41, kirjoittanut Jani. 0
Hetki on nyt koittanut: on tullut aika valistaa aloittelevia Linux-käyttäjiä tietoturva-asioista. #
Olet ehkä kuullut, että Linux-käyttäjänä olet paremmin turvassa erilaisilta tietoturvauhilta, jotka Internetissä liikkuvaa tietokoneen käyttäjää vaanivat. Tämä pitääkin paikkansa, mutta sitä et ehkä vielä tiennyt, mihin se pitkälti perustuu. Se nimittäin perustuu pitkälti siihen, että vaikka Linux-käyttäjiä onkin jo paljon, heitä on vielä sen verran vähän, etteivät viruksia ja haittaohjelmia hyödyntavoittelumielessä useimmiten tehtailevat pahikset pidä Linux-markkinoille siirtymistä vaivan arvoisena. #
Jos siis ajattelit, että olet Windows-käyttäjiä paremmassa turvassa ensisijaisesti käyttöjärjestelmäsi tekniikan ansiosta, olit väärässä. Oma mielipiteeni on, että myös tekniikassa Linux on tietyiltä osin Windowsia turvallisempi, mutta se ei siis ole ollut ratkaisevaa sen kannalta, että olet tähän saakka säästynyt haittaohjelmilta. Ratkaisevaa on ollut se, ettei Linux-käyttäjien tietokoneille tähän mennessä ole haittaohjelmia juurikaan tehty. #
Monet turvallisuuden perusasioista ovat Linux- ja Windows-maailmoissa samoja. #
Linux on nyt kuitenkin alkanut yleistyä siinä määrin, että tähän on tulemaisillaan muutos. Siksi on syytä käydä läpi muutamia perusasioita turvallisesta netinkäytöstä. Mikäli olet aiemmin käyttänyt Windowsia ja opetellut tietoturva-asioita sen kanssa, olet jo varsin hyvällä lähtötasolla. Monet turvallisuuden perusasioista ovat nimittäin Linux-maailmassa ihan samoja. #
Valppaus ja valikoivuus valttia #
Ensinnäkin käyttäjän täytyy olla valppaana. Epäileväinen asenne täytyy pitää koko ajan valmiina takataskussa, josta sen voi vetäistä käyttöön heti jos törmää tietokoneellaan, ja varsinkin netissä johonkin, mikä tuntuu tavallisesta poikkeavalta. Jos sinulle esimerkiksi tehdään tarjouksia, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, ne luultavasti ovat liian hyviä ollakseen totta. Tietokonettasi ei esimerkiksi noin vain johonkin netistä löytämääsi tarjoukseen tarttumalla pysty tekemään 25 prosenttia aiempaa nopeammaksi tai turvallisemmaksi. Linux, kuten mikään muukaan käyttöjärjestelmä ei myöskään suojaa sinua verkkourkinnalta. Jos sinulta siis udellaan henkilökohtaisia tietoja vaikkapa sähköpostitse, vain sinä voit päättää olla antamatta niitä. #
Jos etsit netistä ladattavaksesi jotain tietynlaista sisältöä, kannattaa olla tarkkana sen kanssa, mistä haluamiasi tiedostoja lopulta päädyt lataamaan. Kaikki sivustot eivät ole luotettavuudessaan samalla viivalla, ja jotkut ovat todella hämäräperäisiä, mikä merkitsee myös sitä, että niiltä ladatut tiedostot ovat epäluotettavia. Vakaus ja hyvä maine ovat valttia: jos olet kuullut jostain sivustosta tähän saakka pelkästään hyvää, tai jos olet jo vuosien ajan käyttänyt samaa sivustoa ongelmitta, kyseistä sivustoa kannattaa suosia uusien, sinulle vähemmän tuttujen sivustojen sijasta, vaikka jälkimmäiset vaikuttaisivatkin sisällöltään kovin houkuttelevilta. Vertaistieto ja varsinkin itseäsi kokeneempien käyttäjien neuvo auttaa seulomaan epäilyttävät sivustot luotettavista. #
Tarkkana uusia ohjelmia asennettaessa #
Jos sinulle tehdään netissä tarjouksia, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta, ne luultavasti ovat liian hyviä ollakseen totta. #
Yllä olevat vinkit ovat Windows-maailman kanssa yhteisiä perusasioita. Nyt tullaan Linux-kohtaisiin. #
Tiedätkö mitä kaikkia ohjelmia Linux-käyttöjärjestelmäsi sisältää jo nyt? Selainohjelma (esimerkiksi Firefox) on varmaankin sinulle tutuin, mutta todennäköisesti käyttöjärjestelmäsi sisältää jo valmiiksi esimerkiksi mediasoittimen, kuvienkatseluohjelman, kuvienkäsittelyohjelman, skannausohjelman, pikaviestimen, toimisto-ohjelmapaketin (OpenOffice) ja niin edelleen. Käytössäsi olevasta sovellusvalikoimasta löytyy siis jo valmiiksi asennettuna paljon sellaista, mitä ei tarvitse erikseen asentaa. Jos siis huomaat tarvitsevasi tietynlaista ohjelmaa, tarkista ensin löytyykö käyttöjärjestelmäsi sovellusvalikoista käyttöösi sopivaa työkalua valmiiksi asennettuna. #
Jos tarvitsemaasi sovellusta ei löydy, tai jos haluat käyttää jotain toista sovellusta kuin mikä käytettävissäsi jo on, täytyy haluamasi sovellus asentaa. Ohjelmien asentaminen on hyvin kriittinen kohta tietoturvassa: pahikset haluaisivat sinun asentavan heidän tekemänsä ohjelman, koska sen jälkeen ohjelma voi toteuttaa heidän tarkoitusperiään (kuten salasanojesi vakoilua). Nämä ovat niitä pelättyjä haittaohjelmia. Sinun tavoitteenasi on asentaa ohjelmia, jotka palvelevat vain sinun käyttöäsi. #
Linux-käyttäjän ensimmäinen ja tärkein sääntö, mitä uusien ohjelmien asentamiseen tulee, kuuluu: etsi ensin järjestelmäsi tuottajan pakettivarastoista. #
Kuinka siis löytää ja tunnistaa luotettavat ohjelmat, ja välttää epäluotettavien asentamista? #
Linux-järjestelmäsi tuottaja, eli se taho, joka juuri sinun käytössäsi olevan Linux-version (Ubuntu, Fedora, Linpus tai jokin muu) on tehnyt, pitää yllä ohjelmistovarastoja. Nämä varastot ovat laajuudessaan ja kirjossaan valtavia, jos niitä verrataan vaikkapa Microsoftin Windows-käyttäjille tarjoamien ohjelmistojen kirjoon. Linux-käyttäjän ensimmäinen ja tärkein sääntö, mitä uusien ohjelmien asentamiseen tulee, kuuluukin: etsi ensin järjestelmäsi tuottajan pakettivarastoista. #
Jos etsit jotain tiettyä, hyvin suosittua ohjelmaa, kuten vaikkapa VLC-mediasoitinta käyttöjärjestelmässä ennestään olevan soittimen tilalle, on hyvin todennäköistä, että löydät sen järjestelmäsi tuottajan pakettivarastoista. Järjestelmän tuottajan pakettivarastot ovat tietoturvan kannalta kaikkein luotettavin uusien ohjelmien lähde: niiden listoille päästäkseen ohjelmat käyvät läpi hyvin tiukan seulan. Asentamalla ohjelman pakettivarastosta ulkoistat tietoturvastasi huolehtimisen taholle, joka on mahdollisesti jopa alan ammattilainen, ja vähintäänkin aiheeseen sinua paljon paremmin perehtynyt harrastaja. #
Mikäli järjestelmäsi tuottajan pakettivarastoista ei löydy haluamaasi ohjelmaa, liikutaan jo paljon vaarallisemmilla vesillä. Toiseksi parhaana vaihtoehtona minä pitäisin ohjelman tuottajan tarjoamaa ohjelmapakettia. Käytän esimerkkinä jälleen VLC-mediasoitinta: VLC:n tekijöiden ylläpitämältä websivulta löytyy Linux-versiokohtaiset ohjeet ohjelmantekijöiden virallisten pakettien asentamisesta. #
Linux-maailmassa kolmannen, ulkopuolisen osapuolen tarjoamat asennuspaketit ovat vasta viimeinen vaihtoehto. Sellaisiakin vaihtoehtoja on (esimerkiksi Ubuntu-käyttäjille tarkoitettu GetDeb), mutta niiden suhteen tulee noudattaa samaa varovaisuutta kuin minkä tahansa muiden tiedostojen lataamisessa: kannattaa pitäytyä vain luotettaviksi toteamissaan sivustoissa. #
Salasana suojaa #
Voit verrata salasanaasi kotisi ulko-oven avaimeen, jota et varmaankaan anna noin vain kenelle tahansa. #
Ohjelmien asentamisen yhteydessä, samoin kuin muiden käyttöjärjestelmäsi kannalta kriittisten toimintojen suorittamisen yhteydessä olet ehkä huomannut, että sinua pyydetään syöttämään salasanasi. Tällä tavoin varmistetaan se, ettei esimerkiksi ohjelmien asentuminen pääse tapahtumaan huomaamattasi, ilman sinun nimenomaista lupaasi. Tämän takia salasanasi on ratkaisevan tärkeä suojamuuri sinun ja pahiksien tekemien haittaohjelmien välille: vaikka olisitkin erehdyksessä ladannut pahiksen tekemän ohjelman asennuspaketin ja avannut sen, ohjelmaa ei asenneta ennen kuin annat sille luvan syöttämällä salasanasi. #
Niinpä sinun tulee suhtautua salasanaasi asianmukaisella kunnioituksella. Voit verrata sitä kotisi ulko-oven avaimeen, jota et varmaankaan anna noin vain kenelle tahansa. Ole siis tarkkana aina, kun käyttöjärjestelmäsi kysyy sinulta salasanaa! Kannattaa muistaa, että kieltäytymisestä ei normaalisti seuraa mitään korjaamatonta vahinkoa, mutta mikäli sen sijaan annat salasanasi väärälle ohjelmalle, seuraukset voivat olla tietoturvasi kannalta huonoja. Jos siis salasanakyselyn nähdessäsi olet epävarma siitä, miksi salasanaasi tiedustellaan, peruuta kysely. Tarvittaessa voit aina käynnistää salasanaa kyselleen toiminnon uudestaan, mikäli toteat, että se olikin täysin asianmukainen. #