Mielen hygienia
#11803. Keskiviikko, 17. helmikuuta 2010 klo 11.51.27, kirjoittanut Jani. 18
Kävin maanantaiaamuna labrassa antamassa verta, ja sain mukaani ruskean paperipussin, jossa oli koeputki sekä hamsterin suuhun sopiva lusikka. Aivan oikein: sillä lusikoitiin paskaa. Olin aikeissa jättää lusikalliseni labraan vielä samana päivänä, mutta meinasin tyriä kellonaikojen kanssa ja lähteä psykologille kolmeksi, vaikka aika oli kahdelta. Onneksi hoksin sen ajoissa, mutta kuitenkin liian myöhään keritäkseni viedä sen paskaputken sinne labraan. Niinpä jouduin säilömään sitä jääkaapissa yön yli. #
Tällainen jyrkästi normaalien hygieniakäytäntöjen kanssa ristiriitainen asia ei voi olla vaikuttamatta alitajuisesti. Sitä alkaa pikkuhiljaa kuvitella koko kodin löyhkäävän, ja tuntuu kuin se paska jotenkin sieltä koeputkesta saastuttaisi koko jääkaapin ja vähitellen koko asunnon. Mietin monesti, että miten ihmeessä Dahmerin kaltaiset tyypit, jotka eivät ole ihan totaalisen sekaisin, sietävät sitä. #
Meinasin sitten vielä seuraavanakin päivänä tyriä kellonaikojen kanssa, kun en arvannut labran menevän kiinni jo kahdelta. Onneksi hoksin kuitenkin riittävän ajoissa senkin, ja kerkesin terveyskeskukseen ennen labran sulkemista. Sainkin siellä sitten odotella “näytteeni”[alaviite]Minusta paskan eufemisointi on koomista, vaikka varmasti itsekin turvautuisin siihen jos joutuisin sitä työkseni käsittelemään.[/alaviite] jättämistä kauemmin kuin verikokeen ottamiseen pääsemistä. #
Olin jo vähän jännässä, että jääkö se helvetin pökäle nyt reppuuni happanemaan, mutta sain kuin sainkin sen sitten jätettyä. Labrajonossa olleet teinit vaikuttivat hiukan kummastuneilta, kun tulin niiden jälkeen ja pääsin sisään ennen niitä. Eivät vissiin tienneet, että näytteen jättäjät priorisoidaan otattajien edelle. Eivätkä varsinkaan tienneet mitä minulla oli repussa… muhahahaHAHAHAAHAAnoniin. #
# Olen parina yönä nyt lyhyen ajan sisällä tyttiksen luona nukkuessani nähnyt tunkeutumisunia. Siis sellaisia, joissa murtovarkaat elikkä muut rosmot tulevat nukkuessani (nukkuessamme) sisään, ja on jännät paikat. Unessa mietin, että pitäisikö teeskennellä nukkuvansa, jotta ne saisivat tehdä työnsä rauhassa, vai pitäisikö olla mies ja mennä kolkkaamaan ne hengiltä. #
Olisin varmaankin epäillyt fyysistä tunkeutumista unien aiheuttajaksi, mutta viimeistä edellisen näin jo kauan ennen sitä. Sitä paitsi näen minä tuollaisesta persereikään tunkeutumisestakin unia aina tasaisin väliajoin, siis sellaisia joissa minulle tapahtuu sellaista. Sen syistä saattaisi Freudilla olla jokin teoria, mutta ainakaan tietääkseni sellaista ei minulle ole tapahtunut. #
Toinen epäilty voisivat olla nuo keskustelut psykologin kanssa, asioiden käsittelyn rivakka tahti siellä. Mutta ei se siltikään huolestuta minua tiedostavalla tasolla. Kyse voi olla vain luonnollisesta arastelusta, tai siis minun tapauksessani yliluonnollisesta. En yleensä soisi umpiotani puhkaistavan, mutta luottamukseni sellaisen ammattilaisiin on tähänastisten hyvien kokemusten takia niin vankka, että heidän kanssaan olen aina valmis tekemään poikkeuksen. #
# Kuulin siellä nyt maanantaina ensimmäistä kertaa hyväksymis- ja omistautumisterapiaksi[alaviite]Arto Pietikäinen on siirtänyt sivustonsa Googlen palvelimelle, ja ironista kyllä, Googlen haku ei vielä tätä kirjoittaessani ole siitä tietoinen.[/alaviite] kutsutusta suuntauksesta, joka psykologin kuvauksen perusteella vaikutti minusta äärimmäisen mielenkiintoiselta. Ideana on suuntauksen nimen mukaisesti omistautua omien arvojen mukaiselle elämälle (sen rajoitteiden hyväksymisen jälkeen). #
Kuulostaa siis näin typistettynä ihan perus-psykopupulta (psykopupuja! Hmm…), mutta olen itsekin miettinyt viime vuosina silloin tällöin sitä, että haluaisin elää enemmän sen mukaan mihin uskon. Olen vain tähän asti ajatellut, ettei sellaisen ympärille nyt ainakaan voi mitään terapiaa rakentaa, koska sen jälkeenhän ihmisethän saattaisivat, herran jumala, olla vapaita! “Ei aina voi saada kaikkea mitä haluaa”, ja “mitä jos äitikin tekis aina niin kuin mieli tekee, mitä jos kaikki olisivat niin kuin huvittaa, ei kukaan kävis töissä ja minäkin söisin vain karkkia makaisin kattomassa telkkaria ja joisin vain kaljaa ja kaikki olis ihan hunningolla”. #
# Ja nyt: kuinka keitetään kahvia. #
- Kaadetaan keittimen säiliöön vettä.
- Otetaan vanha suodatinpussi puruineen pois suodattimesta ja pannaan tilalle uusi.
- Ladataan uuteen suodatinpussiin tarvittava määrä kahvinpuruja.
- Käännetään keitin katkaisijasta päälle.
Huomio! Jokainen yllä lueteltu vaihe on kahvinkeiton onnistumisen kannalta tärkeä! Keittäminen ei siis onnistu esimerkiksi tällä tavalla (kokeellisesti todettu): #
- Käännetään keitin katkaisijasta päälle.
voi luoja tota HOTia.. niin kollektiivin mielipiteen (sen mikä yleisesti koetaan moraalisesti hyväksyttävänä) läpitunkema että ihan oksettaa. voi vain kuvitella miten ne vetäytyisivät kuoriinsa kuin simpukat jos menee vaatimaan tuollaista terapiaa tueksi ihmispopulaation määrän vähentämiseen.. :D darüber hinaus sitä voivat käyttää hyväkseen uskonnolliset ym. paskiaiset jotka kaipaavat hyväksyntää väkivaltaiselle käännyttämiselle ja muille fanaattisille missioilleen.
joo muuten se on kyllä kai ihan hyvä juttu.. kovasti pitää vaan olla tarkkana ettei synnytä hirviöitä..
(anteeksi tukkoinen kielenkäyttö mutta lima onteloissa hidastaa aivojen toimintaa :P)
Se minustakin tuossa ajatuksena on jännää, että mitenkä sitten käy, jos se, mitä yksilö haluaa, onkin ristiriidassa yleisesti hyväksyttävänä pidetyn kanssa.
Minullakin oli HOTia kaksi vuotta. Onhan se vähän erikoista, mutta toisaalta minulta lähti ahdistusoireista suurin osa ja lääkkeitäkään en enää tarvitse. Sitä en kyllä tiedä, miten noilla meditaatio- ja arvotyöskentelyillä saadaa hirviöitä aikaiseksi? Aika kaukaa haettu skenaario, että siellä pienet sosiopaatit listaavat haluamiaan hirmutöitä paperille ja terapeutti nyökyttelee ja tsemppaa vieressä. Ihmisten arvot ovat yleensä luokkaa: “ihmissuhteet ovat arvokkaita”, “työni on oltava mielekästä”, “arvostan liikuntaa” jne.
Parasta on varmaan se tehtäväkirja, jossa on värity… siis ajatteluharjoituksia. Tietysti, koska se on vaaleanpunainen ja maksaa vain 25€!
Luulen, että tässä on pohjimmiltaan kyse kahdesta vastakkaisesta ihmiskäsityksestä: toisen mukaan pahatkin ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä, toisen mukaan hyvätkin pohjimmiltaan pahoja (näin vanhanaikaisia adjektiiveja käyttääkseni, en jaksanut miettiä parempia).
Tästä tulikin mieleen että mulla on vielä paskanäyte antamatta ulkomaamatkailun jäljiltä. Vituttaa vaan kun olen kahden viikon päästä menossa Tallinnaan ja sitten saa taas purkittaa. Mun mielestä tällaiselle alalle kouluttautuessa pitäisi olla pakollinen puolen opintopisteen kurssi siitä miten helpoiten sen paskansa saa sinne tuubiin. Joskus keskusteltiin aiheesta koulun ruokalassa ja jokaisella oli vähän erilainen tyylinsä ja kun vastaan tuli näppärin tapa, ei loput enää edes kehdanneet sanoa, miten on itse ruukannut tehdä 8D
No nythän sinun on pakko kertoa se näppärin tapa!
En voi sillä jos jollakin on vielä näppärämpi, alkaa ärsyttään että itse on tehnyt aina vaikeammin :D
Minä käytin paperia.
kuten usein käy, olen nytkin (sattuneista syistä ->joista vaahtoan blogissani) henkisesti ihan lopussa enkä jaksa alkaa puolustella omaa näkemystäni. no mut, puolustelisin jos riittäs voimat.
..:P
Täysin aiheen vierestä: kylläpä onkin ronkeliksi heittäynyt tuo roskasuodin. Tästäkin ketjusta vissiin jokainen kommentti on täytynyt erikseen hyväksyä.
Olet siis todennäköisesti käyttänyt sitä yksinkertaista tekniikkaa! :)
Haa!
Hassua ettei siitä ole mitään ohjetta. Toisin kuin esim virtsanäytteen antamisesta on hillittömän pitkä ohjeistus vaikka jokainen varmaan tajuaa miten sinne purkkiin pissataan.
Mutta voin kertoa että sen ruokapöytäkeskustelun aikana ilmeni mitä kummallisimpia tapoja onkia kakkaa purkkiin! :D
No sanopa muuta, minuakin ihmetytti se ettei mukaan saanut suullisen ohjeistuksen lisäksi mitään lappusta. Kaikenlaista epävarmuutta rupesi sitten h-hetkellä ilmenemään, alkaen siitä, että mitä se “reilu lusikallinen” tällaisessa yhteydessä mahtaa tarkoittaa.
Minusta kaikista hauskinta on se, että jos pitää puhua jostain paskasta, seksistä, yms muusta kai yleisesti hiljennettävästä asiasta, niin se melkein aina tapahtuu isolla porukalla ruokapöydässä :D
Sitten joku lataa sen “Hyi v****, mää syön!” Ja kaikki nauraa räkäisesti, sille ketä on heikkomahainen. (Minä kuulun yleensä siihen joukoon jota nauraa, ei liene yllätys, köh)
Ilmiöitä, ilmiöitä
Piti muuten hetki miettiä että kuinkas ihmeessä tämä nyt tuon vittusi sensuroi, vaikka juuri käyttöön taas ottamani lapsilukon piti olla pois päältä. Mutta se olikin nähtävästi itsesensuuria.
[…] eilen HOT läpyskät, joita viimeksi sain spykologilta koti tehtäiksi. Tykkään […]
[…] ohella motivaatiota, joka kaiketi useimmiten, ja ainakin ilmeisesti tässä HOT–ajattelussa, tulee uskosta siihen, että sen introspektion tuoman hallinnan […]