kir­jo­tan­pa vaih­teek­si kak­si­sor­mi­jär­jes­tel­mäl­lä ja ilman vir­he­lyön­tien kor­jaus­ta. koe­tan näin ede­saut­taa han­ka­las­ti sanal­lis­tet­ta­van asian san­nal­lis­ta­mis­ta. antaa ikään kuin itsel­le­ni luvan kir­joit­taa huo­nos­ti. #

masen­taa. vit­tu­mai­ses­ti tun­tuu sikl­tä niin­ku ven­la­fak­sii­nin tehio olis puu­pah­ta­nu. ei jak­sais yhtään mitään, mikään ei huvi­ta , jou­dun kamp­pai­le­maan itse­ni kans­sa saa­dak­se­ni asioi­ta teh­dysk­si. onnek­si sen­tään hel­teet on hel­lit­tä­ny… jaa, kom,lmeayhtä lupaa vii­konklo­puk­si fffff­fuuuuuuu #

seu­raan sivusil­mäl­lä assy­ja. oli eilen psy­ko­lo­gin­ki kans näis­tä nör­ti­kult­tuu­rin ilmen­ty­mis­tä puhet­ta, sii­tä ettei nii­tä, tai siis mihin­kään tuom­mo­siin isoi­hin pip­pa­loi­huin ollu aikoi­naan peklo­sen­nie­mel­tä pal­jon pääsyä.monestiki olen miet­ti­ny että mitä se olis mer­kin­ny minun elä­män juio­nen kan­nal­ta jos oli­sin asu­nu isos­sa kau­pun­gis­sa jos­sa osis ollu täm­mös­tä nört­ti­kult­tuu­ria. #

oli­sin ehkä enem­män sii­nä kiin­ni nyky­sen wan­na­bei­syyt­ni sijas­ta, ja toi­saak­ta ehkä nykys­tä­ki hei­kom­min kiin­ni muus­sa ekä­mäs­sä. tai mis­tä­pä sitä tie­tää (näin nämä aja­tuk­set täl­lä het­kel­lä menee, täs­sä vai­hees­sa iskee se tajua­mi­nen että ei mitään voi tie­tää eikä hyö­dy­tä miet­tiä eikä mil­lään ole mitään väliä). #