Näin unta, että olin lii­kun­nan­opet­ta­ja­na ala-asteel­la, ja pää­tin myr­kyt­tää oppi­laa­ni. Pii­lo­tin kar­kin näköi­siä huu­me­kap­se­lei­ta papier-mâchés­ta val­mis­ta­mii­ni pää­siäis­mu­niin. Oli jou­lu. #

Sit­ten kun munia­ni avail­leet lap­si­pa­rat alkoi­vat men­nä huu­me­kar­keis­ta sekai­sin (kukaan ei kuol­lut), tees­ken­te­lin ole­va­ni syväs­ti jär­kyt­ty­nyt, ja uskot­te­lin jon­kun muun vaih­ta­neen käyt­tä­mä­ni kar­kit. Reh­to­ri ja yksi las­ten van­hem­mis­ta kui­ten­kin epäi­li­vät minua, ja unen lop­pu­puo­lel­la alkoi sen takia olla aika kuu­mot­ta­vat olta­vat. #

Sain­pa tänään ren­kaat täy­tet­tyä. Pari­na edel­lis­ker­ta­na huol­toa­se­mal­la käy­des­sä­ni ilma­kaap­pi on ollut pois käy­tös­tä, mut­ta tänään yllät­täen tärp­pä­si. Pyö­räi­ly­ke­li on kyl­lä ihan pas­ka, tai tar­kem­min sanot­tu­na auraus on taas sil­lä mal­lil­la, että Lii­sa Jako­vir­ta­kin sii­tä repi­si palt­toon­sa. #