marginaali

Päivä 5 päiväosastolla

#17278. Maanantai, 21. helmikuuta 2011 klo 19.45.10, kirjoittanut Jani.

Aamu­pa­lal­la tär­kein kont­ri­buu­tio­ni oli kurk­ku­pur­kin avaa­mi­nen. #

Ete­nin Pyt­ha­go­ra­sis­sa muu­ta­man teh­tä­vän ver­ran. #

Ruo­ka­na oli rii­siä ja sitä viher­tä­vää kana­kas­ti­ket­ta mitä kou­lus­sa ruu­ka­si olla. #

Tapa­sin sosi­aa­li­työn­te­ki­jän. Sain neu­voa sen mat­ka­kort­tia­len­nuk­sen hank­ki­mi­ses­ta ja Kelan mat­ka­kor­vauk­sien hake­mi­ses­ta, mm. #

Tapa­sin oma­hoi­ta­jan, ja sen jäl­keen men­tiin oma­hoi­ta­jan vetä­mä­nä ryh­mä­nä Sel­lon kir­jas­toon kat­so­maan tai­det­ta. #

Siel­tä menin Kelaan hake­maan kun­tou­tus­tu­ki­to­dis­tus­ta. Jono­tin puo­li tun­tia kah­den minuu­tin mit­tais­ta asi­aa­ni, ja sit­ten juok­sin junaan. #

Kirk­ko­num­men ase­mal­la pyy­sin alen­nus­ta kort­tii­ni. Vas­ta töi­hin tul­lut vir­kai­li­ja yrit­ti puo­li tun­tia vaki­tui­sen työn­te­ki­jän puhe­lin­neu­vo­jen avul­la saa­da alen­nus­ta aikai­sek­si, mut­ta jou­tui lopul­ta luo­vut­ta­maan. Käs­ki tul­la uudes­taan sit­ten kun vaki­tui­nen on töis­sä. Aion men­nä huo­men­na. #

Hunajapomelo

#17265. Sunnuntai, 20. helmikuuta 2011 klo 11.06.57, kirjoittanut Jani.

Ostin huna­ja­po­me­lon. En edes tien­nyt sen ole­van sit­rus­he­del­mä. Se oli ihan miel­lyt­tä­vän makui­nen, niin kuin todel­la mie­to greip­pi, pai­koin hyvin­kin huna­ja­mai­sen makea. Kuo­ri ei syö­mäs­sä­ni yksi­lös­sä ollut niin pak­su kuin mitä netis­sä pelot­te­li­vat, abso­luut­ti­ses­ti ehkä grei­pin kuo­ren pak­sui­nen eli suh­teel­li­ses­ti ohuem­pi­kin. Kal­vos­toa puo­les­taan oli suh­teel­li­ses­ti saman ver­ran kuin grei­pis­sä, eli abso­luut­ti­ses­ti vähän lii­kaa. Hedel­mä oli vähän lii­an iso mie­hen ker­ral­la yksin syö­dä. #

Tuo yksi mou­ku­la mak­soi mel­kein nel­jä euroa, joten vähän tur­han kal­lis­ta tämä on arki­he­del­mäk­si. En tosin muis­ta mitä kilo­hin­ta oli, ehkä se nyt ei hir­veän pal­jon kal­liim­pi ollut kuin yhtä pai­na­va appel­sii­ni- tai greip­pi­ka­sa. #

Jani ja hunajapomelo #

 

Lotto-34

#17259. Lauantai, 19. helmikuuta 2011 klo 20.17.33, kirjoittanut Jani.

Osu­mia vii­me vii­kol­la: 2 #

Voi­tot vii­me vii­kol­ta: 0,00 euroa #

Sääs­töä tähän men­nes­sä: 27,20 euroa #

Tämän vii­kon rivi: #

2, 4, 12, 13, 14, 17, 35 #

Unieni lavasteet

#17249. Lauantai, 19. helmikuuta 2011 klo 20.15.08, kirjoittanut Jani.

Unis­sa­ni on paik­ka, joka muis­tut­taa lähin­nä Kor­kea­saa­ren kal­liois­ta ran­taa. #

Piirros: saaren kallioranta #

Siel­lä kek­ku­loi­daan tuos­sa noin puo­len­vä­lin kiep­peil­lä, mis­sä on sel­lai­nen koko kal­lio­saa­ren kier­tä­vä kie­le­ke. Kal­lio ei ole kuin ehkä parin mie­hen kor­kui­nen. #

Etsin jotain ensin täl­tä meren­puo­lei­sel­ta puo­lel­ta, ja saan sel­vil­le että se onkin saa­ren toi­sel­la puo­lel­la, joten kier­rän sin­ne, vain saa­dak­se­ni sel­vil­le, että se mitä etsin on sit­ten­kin toi­sel­la puo­lel­la, jne. #

Se saa­ren toi­nen puo­li, jota en tuo­hon kuvaan piir­tä­nyt, on se moni­mut­kai­sem­pi paik­ka, eli siel­lä on mil­loin mitä­kin kui­lua ja köy­si­ra­taa ja teat­te­ria. #

Teat­te­rit, tai pikem­min­kin luen­to­sa­lit ovat toi­nen unie­ni vaki­tui­sis­ta lavas­teis­ta. Niil­le on tyy­pil­lis­tä, että ylin hyl­ly on mität­tö­män kapea, eli siel­lä on vai­kea pysyä, ja koko sali las­keu­tu­vi­ne penk­ki­ri­vei­neen muis­tut­taa enem­män­kin las­ket­te­lu­rin­net­tä kool­taan ja jyrk­kyy­del­tään. #

Salin edes­tä kat­soen oikean­puo­lei­ses­sa ylä­nur­kas­sa on ovi, jon­ka taka­na on puo­les­taan näis­sä unis­sa se “mil­loin mitä­kin kum­mal­lis­ta” -paik­ka. Siel­lä on erä­kämp­piä, ulko­sau­no­ja, mum­mi­lan paja tms. tai sit­ten tuo loput­to­mas­ti kier­ret­tä­vä kal­lio­saa­ri. #

Päivä 4 päiväosastolla

#17241. Perjantai, 18. helmikuuta 2011 klo 20.41.29, kirjoittanut Jani.

Kiin­ni­tin puku­kaa­pin avai­men (1) avain­nip­puu­ni (2) etten enää unoh­da sitä (1). #

Juna ei ollut lähes­kään niin täy­si kuin eili­nen. #

Osal­lis­tuin aamu­pa­lal­la kes­kus­te­luun. Kym­pin ryh­mä oli ren­tou­tus­ryh­mä, jos­sa ei pal­jon tar­vin­nut puhua. Kokei­lin piik­ki­mat­toa. Fark­ku­jen läpi se ei har­mi kyl­lä tun­tu­nut yhtään, ettei hyö­dyt­tä­nyt istua sil­lä, mut­ta panin sen sit­ten jal­ko­jen alle sik­si aikaa kun tein Pyt­ha­go­ras­ta. Otin tavoit­tei­siin kuu­lu­van tur­han ris­kin ja kysyin, oli­si­ko kel­lään Nokian latu­ria kun puhe­li­me­ni simah­ti. #

Ruo­ka­na oli bolog­ne­sea ja spa­get­tia, oli oikein hyvää. #

Ilta­päi­väl­lä oli ohjel­mas­sa vain ilta­päi­vä­kah­vi, join pus­si­tee­tä. Osal­lis­tuin kes­kus­te­luun. Kävi ilmi, että jou­kos­sam­me on aina­kin kak­si SM-urhei­lu­ki­sa­voit­ta­jaa… vai oli­ko­han se toi­nen perä­ti MM? No, eni­vei. #

Per­jan­tai­sin lop­puu jo yhdel­tä, kävin sen jäl­keen salil­la teke­mäs­sä nor­maa­lin per­jan­tai­oh­jel­ma­ni. #