Kurssipäivä 3
#23130. Keskiviikko, 3. elokuuta 2011 klo 17.32.19, kirjoittanut Jani. 4
Mitä, vasta kolmas päivä? Tuntuu paljon enemmältä. Mutta niinhän se aina alussa, sitten sitä rutinoituu ja <kurreäänellä>aika alkaa kulua nopeammin ja nopeammin</kurreäänellä>. #
Väsytti vielä tänäkin aamuna, muttei läheskään yhtä kuolettavasti kuin eilen. Nukkumaanmeno pitää näköjään todellakin säätää tuonne seitsemän jälkeen, jotta selviän hengissä. #
Olin Masdfasdfasdfkartanossa junalta lähtiessäni niin ajatuksissani, että toikkaroin ties minne harhaan, ja jouduin käyttämään navigaattoria löytääkseni takaisin polulle. #
Oli fysioterapeuttiin tutustuminen ja sitten iskeydyttiin kuntosalille. Koska enin osa porukasta ei ollut minunlaisiani konkareita, käytiin muutamia laitteita läpi ajan kanssa opetellen käyttämään niitä fysioterapeutin näkökulmasta hyödyllisellä tavalla. Se oli ihan mielenkiintoista, kun se näkökulma oli tietysti ihan erilainen kuin mistä itse näitä yleensä katselen, eli sellaista tarkkaa ja rauhallista liikettä vaatimattomilla vastuksilla. Vissiin niitä niinsanottuja syviä lihaksia hyödyntäen. #
Siellä oli myös joiltain osin paremmat laitteet kuin meidän salilla. Niissä oli esimerkiksi painevastukset, joiden säätely oli kätevää ja tarkkaa nappulointia toisin kuin levypakoilla säätely, joka on tuohon verrattuna vähän työlästä ja hyvin suurpiirteistä. Etenkin se mikäsenytonjalanojennuskone oli aivan mainio. Siinä oli samassa laitteessa ojennus ja koukistus (kytkimellä säädeltiin painevastuksen suuntaa), molemmille jaloille oma erillinen vastus, ja paljon miellyttävämpi pehmustus kuin täkäläisessä. #
Irtopainovalikoima oli kuitenkin tosiaankin aika kehno, eikä siellä sitten oikein pystynyt kunnon jalkaohjelmaa tekemään, niin kuin olin vähän aikonut. #
Luulin, että minulla on tänään lääkäriaika, mutta satuin kuulemaan jonkun muun ajasta, joka olisi ollut päällekäin omani kanssa, joten tarkistin paperista, ja siellä lukikin että perjantai. Olen melko varma, että oli puhe keskiviikosta silloin kun papereita jaeltiin. Onneksi huomasin ajoissa, etten ollut taas väärässä paikassa väärään aikaan. #
Juttelin ehkä vähän enemmän kuin eilen, fysioterapeutin kanssa ja joittenkin ryhmäläistenkin. Ai niin ja kävin sitä tietokonetunnusta kysymässä sieltä hoitajien kopista, muttei siellä sitä tietty. Mutta kysyin sitä sitten toiselta ryhmänvetäjältä, ja se arveli muistavansa sen (ilmeisesti niitä ei olekaan käyttäjäkohtaisia). Täytyy kokeilla sitä huomenna. #
Masdfasdfasdfkartanon asema on kyllä pirullisessa paikassa. Joskus köyhempänä, mutta ah niin tunnollisena, kävelin Malminkartanoon päästäkseni Helsingin sisäisellä lipulla (eli halvemmalla) kylille ja vaikka asuin silloin siinä oikeesti tosi lähellä ja olin ihan varma reitistä, oikaisin aina jostain aivan täysin väärältä polulta ja siinä sitä sitten taas oltiin, jossain ihan muualla.
Mutta se hyvä puoli siinä asemassa on, että se on semmoinen katettu tuulitunneli, johon ei aurinko pääse paistamaan. Siellä on mukavan viileää odotella junaa.
mua ärsyttää se tunneli kun puhelimesta katoaa aina kentät kun juna menee siitä läpi. Toisaalta, ei kai se hyviin tapoihin kuuluisikaan junassa kälättää puhelimeen. Mutta aina kun soittaa niitä “mä lähdin nyt tuleen” -puheluita niin ne katkeaa heti alkuunsa. Mutta joo, eipä paista aurinko :D
Hassua, mulla nimittäin siinä tunnelissa pelaa puhelin kyllä ihan mainiosti. Tosin en olekaan tullut junalla kertaakaan sieltä Vantaankosken suunnasta läpi siitä, olen aina jäänyt siinä tunnelissa pois ja noussut siitä kyytiin matkalla Huopalahdesta ja Huopalahteen/Pasilaan. Lähempänä Huopalahtea sitten pätkii kyllä ja rantaradalla varsinkin, ettei puhelimenikaan mikään loistolaite ole.