Kak­si oival­lus­ta tänään: #

1. Minun oli­si pitä­nyt eilen itse­näi­ses­sä työs­ken­te­lys­sä muis­taa suh­tau­tua sii­hen mokai­lu­har­joi­tuk­se­na. Kos­ka en muis­ta­nut, odo­tin tavan­omai­seen tapaa­ni itsel­tä­ni vähin­tään­kin täy­del­lis­tä suo­riu­tu­mis­ta, ja suh­tau­duin sii­nä epä­on­nis­tu­mi­seen epä­on­nis­tu­mi­se­na epä­on­nis­tu­mi­ses­sa onnis­tu­mi­sen sijasta. 
2. Suh­tau­dun perim­mil­tä­ni nai­siin ja mie­siin (oho, tuo­ta en kyl­lä kor­jaa!) eri taval­la: kar­keas­ti ottaen ole­tan mie­het läh­tö­koh­tai­ses­ti sosio­paa­teik­si ja nai­set läh­tö­koh­tai­ses­ti tur­val­li­sen empaattisiksi.