Olen miet­ti­nyt, että pitäi­si kat­soa Faces of Death. En ole goren ystä­vä enkä yli­pään­sä pidä ollen­kaan ns. tur­has­ta väki­val­las­ta. Kuo­le­ma ja väki­val­ta, var­sin­kin tur­ha väki­val­ta ovat kui­ten­kin elä­män tosi­asioi­ta, enkä sik­si halua vie­raan­tua niis­tä­kään niin kau­as, etten enää ymmär­täi­si nii­den mer­ki­tys­tä. Ei siis viih­teen vuok­si, vaan lääk­keek­si tätä nor­maa­lis­ti väki­val­lal­ta hyvin suo­ja­tun elä­mä­ni puu­du­tus­vai­ku­tus­ta vas­taan. #