Hämeenlinna tuomittiin koulukiusaamisesta
#1124. Sunnuntai, 17. huhtikuuta 2005 klo 13.49.13, kirjoittanut Jani. 10
“Hämeenlinnan kaupunki on tuomittu käräjäoikeudessa maksamaan vuosien takaisesta koulukiusaamisesta 8500 euron korvaukset nyt teini-ikäiselle nuorelle. […] Koulussa kiusaaminen oli huomattu ja opettaja oli antanut siitä rangaistuksia kiusaajille, mutta kurinpito ei ollut onnistunut. Levottomassa ja suuressa luokassa olisi opettajien kertomusten mukaan tarvittu kouluavustajia useillekin oppilaille, mutta rahapulan vuoksi heitä ei ollut saatu. #
Lasta kiusattiin vuodesta 1996 kolmannelta vuosiluokalta alkaen viiden vuoden ajan. Kiusaaminen oli jatkuvaa ja toistuvaa tönimistä, pilkkaamista, haukkumista, vähättelyä, nimittelyä ja matkimista. Häntä myös lyötiin ja hänen kasvoilleen heitettiin hiekkaa. Kiusattu on pikkulapsesta asti kärsinyt mutismi-nimisestä psyykkisestä sairaudesta, joka tarkoittaa valikoivaa puhumattomuutta. Koululle oli kerrottu lapsen sairaudesta. Hämeenlinnan käräjäoikeus katsoo päätöksessään, että koulussa oli havaittu kiusatun puhumattomuus, eristäytyminen ja tilanteen vaikeutuminen kaiken aikaa.” #
Kaupunki aikoo todennäköisesti valittaa päätöksestä, “periaatteellisista syistä”. #
Tämä maailma on niin päin persettä kuin vain voi olla. #
Periaatteelliset syyt, perkele. Semmoinen hieno periaate, että kaupunki ei ota mitään vastuuta toimistaan. *savu nousee korvista* Mä olen nyt just taas kiroillut yhtä tamperelaista koulua, joka integroi AS-lapsia mut reksi & Co. ei suostu tajuamaan että erityislapsilla on erityistarpeita. Grrrrr. Ehkä polkkaan siitä jossain vaiheessa. Sillä stoorilla on toistaiseksi häpi ending, sentään.
Kaura: Justiinsa tuo tässä saa kyllä viimeistään pinnan palamaan, ettei näissä asioissa tunnu päättäjillä olevan vähääkään selkärankaa. Minusta tässä vaiheessa, kun näin suorat sanat on itse tapahtuneesta jo oikeudessa sanottu, pitäisi ottaa miehen/naisen lailla vastuu, eli myöntää, että virhe on tehty ja mieluusti vielä esittää riittävän uskottavat pahoittelut uhrille. Millään uitun periaatteella ei tässä vaiheessa ole mitään muuta merkitystä kuin se, että jo ennestään kovia kokenut uhri ei vieläkään pääse jättämään tapahtunutta taakseen. Niin ja se, että tuollaiseen päätökseen päätyvä kaupungin asiasta vastaava elin/henkilö antaa itsestään entistäkin idioottimaisemman kuvan.
Hyvä kuitenkin kuulla, että sinulla on ainakin toistaiseksi hyvin päättyvä tarina.
Olisi mielenkiintoista tietää, oliko tuo kiusattu “yleisopetukseen integroitu erityisoppilas” (kuten diagnoosin perusteella voisi olettaa). Jos oli, niin Hämeenlinnan kaupunki sai hänen koulutuksensa järjestämisestä 50%:lla korotetut valtionosuudet. Eikä siis korotetuillakaan resursseilla pystynyt takaamaan lapselle edes kiusaamattomuutta! Mitenkähän noissa olosuhteissa mahtoi toteutua lapsen oikeus oppimiseen?
Siitä tulee kumminkin sellainen juupas-eipäs-juupas-juttu. Minusta olisi selkeämpää jos vedettäisiin Hämeenlinnaa kunnolla turpaan, niin että Riihimäet ja Kouvolat ja muut nilkkilät vähän säikähtäisivät.
Miettikääs sitä, arvon bloggaajat, mikä keppi teillä olisi käsissänne!
Jos joku tekisi sellaisen Haista Hämeenlinna vittu-bannerin, niin minä ainakin semmoisen ylpeänä ripustaisin Simahaukan seinälle.
ARGH! Maailman sairaus on juuri se, että mistään ei piitata. Itseänikin kiusattiin kovasti koulussa, koska olin persoonallisessa mielessä erilainen. Ja meidänkin luokka oli iso ja levoton, ja tuli vielä levottomammaksi kun levottomalta asuinalueelta siirrettiin ongelmanuori luokallemme, joka alkoi välittömästi kiusaamaan minua! Tietenki. Siinä tyyppi joka sai mut raivon valtaan ja vetäisin sitä turpiin jos näkisin. Ja vielä enemmän ärsyttää ne k********t muut luokkalaiset jotka muistelee sitä jätkää hyvänä tyyppinä! HYVÄNÄ TYYPPINÄ? Sanokaapa vielä kerran se, oi kanssaluokkalaiset niin saatte kuulla kunnianne.
Ja meillä oli todella epäpätevä luokanopettaja. Minun ja sen kiusaajanki asia hoidettiin niin että meidät ängettiin samaan huoneeseen kahdestaan ja käskettiin selvittämään asia. Sanomatta selvää että istuimme toisiamme kylmästi tuijottaen koko tunnin siinä huoneessa, eikä sanaakaan puhuttu.
Kuspäät.
Ja samalla ala-asteella mua tultiin yksi kerta kakkos tai ykkösluokalla lyömään turpiin. Se oli poika joka löi. Ihmettelin että mistähän syystä, en edes tuntenu koko poikaa. Myöhemmin samana päivänä tultiin minulta vaatimaan, että pyydän anteeksi siltä pojalta. Olen yhä hämmennyksissäni.
HA!
Mutta yläasteella kiusaaminen loppui kuin kepin nokkaan kun löin yhdeltä muijalta paikan suusta, upotin pitkät kynteni erään jätkän ranteeseen, ja näin tein selväksi, että tulepa tänne ärsyttämään niin tulee seuraamuksia.
Siitä aiheesta se.
Sh.: Haistvit-banneri! Siinä on idistä!
Carma.: Niin tyydyttävä, kuin ajatus siitä, että kiusaajat saavat kiusaamiltaan turpaan, minusta onkin, se samalla tietysti aina kertoo surullisella tavalla ympärillä olevien ammattikasvattajien epäonnistumisesta lasten (sekä kiusattujen että kiusaajien) turvallisuuden takaamisessa.
Odottavatko H:linnalaiset Suomen ekaa Columbinea,kiusaamisestahan siinakin oli kyse.Vieteri venyy vain optimiin ja pamahtaa.
Satu: Ilmiö lienee ihan kansainvälinen, tai siis ei tunne rajoja, valitettavasti, välinpitämättömyys ja piittaamattomuus. Virkavalta siivoaa sitten jäljet.
Olishan se hienoa, jos kaikki asiat voitaisiin ratkaista ilman väkivaltaa, mutta tässä maailmassa sen mahdollisuus tuntuu vaan hupenevan - ei sillä että väkivaltaa suosittelisin, ei sitten millään.