marginaali

2005

#1139. Keskiviikko, 27. huhtikuuta 2005 klo 9.08.00, kirjoittanut Jani.

Wins­ton Tal­bot istuu toi­mis­tos­saan. Iso Veli nari­see kau­ko­var­jos­ti­mes­sa: “Playw­right who invents dif­fe­rent sub­jects and who ins­tead of situa­ting sui­table cha­rac­ters, affir­ma­tion too I am neit­her for nor against them and I won’t be shot down eve­ry bour­geois. On the level of his own intel­li­gence like, eve­ry phra­se too easy approxi­ma­tion was inves­ted.” #

Vaik­ka Wins­ton tun­nis­taa­kin sanat, eivät lauseet mer­kit­se hänel­le mitään, eivät kos­kaan ole mer­kin­neet, mut­ta hän on jo tot­tu­nut sii­hen. Sil­ti jokin täs­sä ase­tel­mas­sa on häi­rin­nyt hän­tä jo jon­kin aikaa ja tyy­ty­mät­tö­myy­den sie­men on vähi­tel­len alka­nut itää. Wins­ton tart­tuu kynään­sä, ottaa pape­rin­pa­la­sen ja kir­joit­taa sil­le vapi­se­vin käsin: #

ALAS ISO VELI #

Wins­ton tapaa Hol­me­sin, vahem­man puo­lue­jä­se­nen, joka on herät­tä­nyt hänen mie­len­kiin­ton­sa roh­keil­ta vai­kut­ta­vil­la mie­li­pi­teil­lään. Iso Veli pau­haa tapan­sa mukaan kau­ko­var­jos­ti­mes­sa: “…red­bel­lies in the mills of emp­ty skulls. Whic­he­ver psyc­hoa­na­ly­tic met­hod he prac­tices to give weight to his, con­ti­nual cont­ra­dic­tion and affir­ma­tion too I am neit­her for nor against them and…” #

“Aivan käsit­tä­mä­tön­tä son­taa”, sanoo Hol­mes. “En saa­ta uskoa, että ihmi­set kuun­te­le­vat tuo­ta miel­tä vail­la ole­vaa jau­han­taa päi­väs­tä päi­vään, eivät­kä het­keä­kään epäi­le sen jär­ke­vyyt­tä. Hel­ve­tin lam­paat!” Tämän kuu­le­mi­nen tun­tuu Wins­to­nis­ta joten­kin rau­hoit­ta­val­ta, vaik­ka hän ei itse iki­nä uskal­tai­si­kaan sanoa jotain noin roh­ke­aa. #

Erää­nä päi­vä­nä mie­het tule­vat hake­maan Wins­to­nia hänen työ­pai­kal­taan. Wins­ton vie­dään Rak­kau­den minis­te­ri­öön, jos­sa hänes­tä puris­te­taan ulos vää­rän ajat­te­lun tun­nus­tus ja sen jäl­keen hänen tah­ton­sa muser­re­taan eri­näi­sin fyy­si­sin ja hen­ki­sin mene­tel­min - mikään niis­tä ei kui­ten­kaan ole yhtä tus­kal­li­nen ja teho­kas kuin se, että hänel­le pal­jas­te­taan, että hänen ilmian­ta­jan­sa oli Hol­mes. Sil­loin Wins­ton tie­tää, että kaik­ki on hyö­dy­tön­tä, että mitään vas­ta­rin­ta­lii­ket­tä ei ole. #

Nyt Wins­ton istuu kah­vi­las­sa, sie­mail­len alko­ho­lia. Taus­tal­la kau­ko­var­jos­ti­mes­ta kuu­luu Iso Velin tut­tu, rak­kaut­ta ja välit­tä­mis­tä täyn­nä ole­va ääni: “Of ser­pen­ti­ne complica­tions he allows his ins­tincts to be mani­pu­la­ted. Whence the sor­rows of con­ju­gal, spec­ta­tor is a plot­ter if he tries to. Against them and I won’t explain myself because I hate. Of eve­ry phra­se too easy approxi­ma­tion was inves­ted by the…” #

Wins­ton hymyi­lee, hän on onnel­li­nen. #

ungreek löy­tyi Kil­lin­gis­tä. #

 
•)) 13 kommenttia postaukselle 2005. ↩
  1. #1900. Keskiviikko, 27. huhtikuuta 2005 klo 9.51.52, kirjoittanut Ugus.
    Ugus

    Täs­sä on tai­dok­kaas­ti tii­vis­tet­ty­nä nyky­maa­il­man mei­nin­ki, en voi muu­ta tode­ta. Nerok­kain piir­re jär­jes­tel­mäs­sä on se, että muser­re­tut ihmi­set usko­vat ole­van­sa onnel­li­sia. Se on paras tapa estää vas­ta­rin­taa muodostumasta.

  2. #1901. Keskiviikko, 27. huhtikuuta 2005 klo 10.25.11, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Ugus: Juo­nen sovel­tu­vuus nyky­maa­il­maan on minus­ta hyvin läs­nä jo alku­pe­räi­ses­sä­kin. Oikeas­taan oli­si teh­nyt mie­le­ni sitee­ra­ta noi­den lore­mip­su­mei­den tilal­le koh­tia psy­ko­lo­gin lausun­nos­ta, jon­ka sain eilen, mut­ta toi­saal­ta haluan pitää sen pii­los­sa aina­kin tera­pia­pro­jek­ti­ni lop­puun saakka.

  3. #1902. Keskiviikko, 27. huhtikuuta 2005 klo 12.43.12, kirjoittanut Ugus.
    Ugus

    Ahaa, siel­tä­kös se… No, en ole Orwel­lia kos­kaan luke­nut joten tun­nis­ta­mat­ta jäi­vät viit­tauk­se­si. Pidin muu­ten ihan eri­tyi­ses­ti sii­tä, että Iso Veli late­li täyt­tä non­sen­seä. Niin kipeän totta.

  4. #1903. Keskiviikko, 27. huhtikuuta 2005 klo 13.04.52, kirjoittanut Veloena.
    Veloena

    Ah, 1984. Että voi­kin olla hyvä kir­ja. Ihme, ettei sitä enem­pää lue­te­ta esim. lukio­lai­sil­le. Ter­vet­tä­hän se oli­si jokai­sel­le lukea se. edes kerran.

  5. #1904. Keskiviikko, 27. huhtikuuta 2005 klo 16.32.35, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Minä­kin muis­taak­se­ni luin sen ihan oma-aloit­tei­ses­ti omal­la ajal­la­ni aikoi­naan, samoin kuin Hux­leyn Ulja­han uuden maa­il­man. Toi­saal­ta lukion kir­ja­pak­ko­syöt­tö sai aikaan tila­päi­sen vas­ta­reak­tion kaik­kea sil­loin luet­tua koh­taan, että sikä­li ehkä oli ja on parem­pi­kin niin, että nämä piti itse lukea.

  6. #1905. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 9.53.20, kirjoittanut Veloena.
    Veloena

    Saa­tat olla oikeas­sa. Minul­la oli kyl­lä kiva lukion äidin­kie­len­opet­ta­ja. Me luim­me pal­jon ja kaik­kea ihan tyk­kiä vie­lä. Ei mitään nuor­ten­kir­jo­ja… :P

    Joo Hux­ley on kans­sa tosi hyvä. Jos­kus sitä pysäh­tyy miet­ti­mään, että on oikeas­ti ihmi­siä, joil­la on tie­tyt help-po-lu-kui-set yhteis­kun­ta­kriit­ti­syy­den alkeis­kurs­sit täy­sin käy­mät­tä. Kysy­vät, mik­si joku sel­lais­ta teki­si, mik­si joku haluai­si hyö­tyä toi­sen kus­tan­nuk­sel­la, reto­ri­ses­ti. Eivät ne usko, että joku voi­si, haluai­si, pys­tyi­si. Ällistyttävää.

  7. #1906. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 11.49.19, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Meil­lä oli kyl­lä muis­taak­se­ni aika run­saas­ti valin­nan­va­paut­ta sen suh­teen, mitä mil­loin­kin piti lukea (vaik­ka­pa nyt ana­ly­soi­mis­ta var­ten) - sil­ti pel­käs­tään se, että se kir­ja piti kah­la­ta läpi ja ton­kia tie­tys­sä ajas­sa, ilman täy­del­lis­tä omaeh­toi­suut­ta, oli riit­tä­vä stres­si­te­ki­jä jon­ki­nas­tei­sen vas­ta­reak­tion syn­ty­mi­seen. Toi­saal­ta minä nyt olen­kin ilmei­ses­ti stres­sin­sie­to­ky­vyil­tä­ni mel­ko onneton.

    Mai­nit­se­mia­si (reto­ri­sia) kysy­myk­siä esit­tä­vät ihmi­set lie­ne­vät mal­lie­si­merk­ke­jä tuos­ta, min­kä Ugus nos­ti esiin: he usko­vat ole­van­sa onnel­li­sia, eivät­kä osaa (enää tai vie­lä) epäil­lä mitään.

  8. #1907. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 13.08.41, kirjoittanut Carmabal.
    Carmabal

    Hmm… Entä jos on onnel­li­nen vastarintainen?

  9. #1908. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 14.09.46, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Car­ma.: Sil­loin on cool.

  10. #1909. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 14.37.22, kirjoittanut Ugus.
    Ugus

    Olin sano­mas­sa ettei voi olla yhtä aikaa onnel­li­nen ja vas­ta­rin­nas­sa, se on para­dok­si. Mut­ta jos­pa se ei olisikaan.

  11. #1910. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 14.40.30, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Ugus: Jos­sain ihan vas­ta joku mää­rit­te­li ihan täs­mäl­leen sen, mitä se para­dok­si oikein on, mut­ta minä nyt viis vei­saan sii­tä, ja sanon, että voi­han se, että on yhtä aikaa onnel­li­nen ja vas­ta­rin­nas­sa, olla saman­ai­kai­ses­ti para­dok­si ja tot­ta, ja juu­ri sik­si sel­lai­nen oli­si minus­ta cool.

  12. #1911. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 15.01.39, kirjoittanut Ugus.
    Ugus

    Jos­kus exmen kans­sa päät­te­lim­me, että ihmi­siä on täs­mäl­leen nel­jän­lai­sia: tyh­miä, onnet­to­mia, ilkei­tä ja sym­paat­ti­sia. Teo­ria oli auko­ton; pitäi­si ehkä jos­kus kir­joit­taa sii­tä laa­jem­min tuon­ne omaan pät­kää­ni wc:n seinää.

  13. #1912. Torstai, 28. huhtikuuta 2005 klo 15.21.41, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Ugus: Ahaa, tämän teo­rian valos­sa ymmär­rän alku­pe­räis­tä, sinul­ta saa­maa­ni luo­kit­te­lua­ni. Auko­ton teo­ria­si ansait­see ehdot­to­mas­ti vessanseinänpalstatilaa.

Tämän postauksen kommentointi on suljettu.