Sinikäyrä
#1206. Keskiviikko, 25. toukokuuta 2005 klo 9.58.15, kirjoittanut Jani. 25
Alkaa se hiivatin hikoilukausi. Eilen rikottiin helleraja eikä helpotusta ole näkyvissä. Onneksi eilisiltana sentään satoi vähän. Pohjoisessa oli ollut oikein kunnon ukkonen ja raesade, tulisi tänne sieltä! #
Ikään kuin hikoilussa ei olisi tarpeeksi, tällaisella ilmalla kadut (ryysk-ryysk, örr-örr!) ja parvekkeet (puff-puff, köhh-köhh!) kaipaisivat taas kunnon napalmia. #
Älä ole tuollainen pillittävä surkimus. Sellaisista ei kukaan tykkää. Mene nauttimaan kesästä toisten kanssa, ja maailmassa ei ole enää vikaa.
Tommi: Miksi kuvittelet, että haluaisin, että minusta tykättäisiin? Ja sinäkö luet siellä ulkona minun blogiani?
Ja sitäpaitsi minä tykkään Janista. Pillittävä surkimus (mitä Jani ei edes ole) on aina parempi kuin tuollainen toisia mollaava tympimys (keksin juuri uuden sanan). :)
Outi: Tekisi melkein mieleni hiukan piruilla Tommin kustannuksella ja muuttaa nimensä tuossa kommentissa ‘Tympimykseksi’ ;)
(Lupaan silti, etten oikeasti kajoa kenenkään kommentteihin sillä tavalla, vaikka kiusaus olisi miten suuri.)
Kirottu kesä! Eilen oli todellakin painajaismainen päivä; Tänään taasen yli 6 kilometrin kävelylenkin juuri tehneenä oli jo huomattavasti parempi ilma vilpoisine tuulineen. Mutta niin tai näin, kesä on valitettavasti alkanut. Hyvästi yöunet, hyvästi viileän raikas olo! Kuinka kesästä voi edes nauttia? Pysy sisällä, niin tukehdut. Mene ulos, niin saat auringonpistoksen samalla, kun häädät ampiaisia ja muita hirviöitä kimpustasi.
Tulisipa oikein sateinen ja kolea kesä. Tämä poika tykkäisi.
LB.: Ötököiden suhteen täällä etelässä on sentään kesällä asiat pohjoista paremmin, kun ei tarvi sääskenperkeleistä kärsiä kaikkien muiden verenimijöiden lisäksi. Ainut hyvä puoli kesässä ovat minusta kunnon ukonilmat. Niitä enemmän!
Terve taas. Olen mielelläni tympimys. Olen myös tunnustuksellinen parkumatti, vellihousu, ATM ja LTU. Ei haukku haavaa tee. Anteeksi jos otit nokkiisi, kaipaat siis hellyyttä ja ymmärtämystä eli toisin sanoen, että sinusta tykättäisiin. Hah!
T-T: Ei se mitään. Olen kyllä huomannut, että olet mielelläsi tympimys, ja se on ihan ok, sillä minun tapauksessani ei tosiaankaan haukku haavaa tee. Arvostan sitä, että jos tykkää sanoa tympeyksiä, niin ne sanotaan nimellä tai nimimerkillä ja asiaan palataan tarvittaessa (kuten olet tehnyt) sen sijaan, että huudellaan anonyyminä ohimennen häijyyksiä (kuten jotkut tekevät, onneksi täällä kuitenkin tähän mennessä aika vähän).
Ai niin, ja LTU oli minulle kirjainlyhenteenä entuudestaan tuntematon, joten otin selvää, ja jäljet johtivat Birdyn blogiin.
Ihan totta kaverit hei. Jani ja Lord. Nyt on kesä. Lämmintä ja aurinkoista. Vihreää ja kaunista. Ei tarvi palella tuulessa ja viimassa, rämpiä lumessa, kyyhöttää pimeässä. Te olette ensimmäiset KOSKAAN tapaamani ihmiset, jotka eivät pidä kesästä. Te olette ihan kummallisia.
Minä ainakin lupaan sulaa silkasta onnesta joka ainoa päivä jona lämpötila kohoaa kahdenviiden yläpuolelle ja jokaisena sulamiseni hetkenä toivon ettei kesä koskaan päättyisi.
Te olette ihan kummallisia.
Ugus: Siis, sinähän sanoit tuon “kyyhöttää pimeässä” ikään kuin se olisi huono asia. Ja kyllä siinä kahdenkymmenenviiden yläpuolella sulaa, oli sen sitten luvannut tai ei.
Jos kesä ei koskaan päättyisi… sehän olisi maanpäällinen helvetti!
Summa summarum: Itse olet! Kummallinen.
Täälläkin ukkonen jyrähteli kunnolla puolen yön jälkeen ja raikas sadevesi kasteli maailmaa. Nyt se on muisto vain.
Täälläkin jyrähti! Ukonilma on kyllä varsinainen onnela! Jo lapsena (en pelännyt ukkosta lainkaan) juoksin alastomana pitkin pihaa, maita ja mantuja kun tummat pilvet kerääntyivät ja hihkuin kuin heikkopäinen mikäki kun alkoi salamoita lenneskellä. Hassua ettei yksikään osunut.. Tosin, who knows, vaikka olisikin, synkkänä salaisuutena voisi paljastua sellainen..
Näin jopa kerran pallosalaman! Olin varmaankin viisi! Vähänkö oli! Mahtista!
Ja kerran seiskan lopulla tuli ankara sade- ja ukonilma ja kaverin Hullu-Hemulin kanssa lähdettiin pihalle ja uitiin kaikissa mutalammikoissa, kiemurreltiin kuin kärmekset märässä ruohikoissa ja pusikoissa! Kaveri meinas saada sydärin ku aivan roskasina ja litimärkinä hyökättiin pusikoista esiin kun se ulkoiluttamassa koiraa.
Se piti meitä hulluina - ja nauroimme kuin hullut. KYLLÄ!
Kesä on ihanaa, jos lämmintä ei ole _liikaa_. Huomaan tuskastuvani, jos kuumia päiviä on monta peräkkäin. Lämpimät ilmat saisivat jaksottua niin, että jokaista kahta 23-28 asteen päivää seuraisi ainakin yksi viileä päivä…
En minä talvestakaan pidä, ei sen puoleen. Olen onnellisin silloin, kun on kohtalaisen lämmintä. 17-20 astetta on aika ihanteellinen lämpötila. Kesämökillä järven rannalla saa olla kunnon helle, koska siellä vilvoittelemaan pääsee helposti :)
Keski-Suomi on nähtävästi jäänyt myrskyn silmään. Damn!
Outi: Suomalaiset talot on kai suunniteltu siten, että ne tukevat sitä, että tykkään enemmän pakkasesta kuin helteestä; oletuksena on, että kesällä ollaan ulkona ja talvella sisällä, joten talvella kyllä tarkenee sisällä, mutta kesällä sisällä tulee tuskaisen kuuma. Vaadin Miami Vice -tuulettimia suomalaisiin koteihin! (Pitäisi kai rakentaa itse oma.)
Kuumuus ja sen aiheuttama olotila on suoraan verrannollinen siihen mitä teet ulkona. On eri asia istua ja katsella maailman menoa kuin esim kaivaa hevostarhaan tolppia puolenmetrin syvyyteen pistolapiolla ja rautakangella…
Nukkuminen on vaan yhtä helvettiä… Siinä sitä ollaan “kolmen” kissan kanssa.… Samassa vuoteessa… ;-)
Vesa: Se nukkuminenkin riippuu siitä, että onko kyseessä kolme kissaa vai kolme “kissaa”, ja onko se nukkumista vai “nukkumista” ja onko kuumaa vai “kuumaa”… tämä koko juttuhan tuntuukin olevan loputon kaksoismerkityksien viidakko!
Tämäkin juttu.
Aidanteko on todellakin yksi maailman vittumaisimmista hommista helteellä. Tosin melkein mikä tahansa homma on kamala helteellä, mutta aidanteko on silti pahimpia. Voiton vievät ehdottomasti perinnelaitumet (metsät, metsäniityt & kumpp.), jotka ovat kauniita mutta raivostuttavia aidata. Paarmojen ja kärpästen lisäksi silmiin ja korviin tunkee hyttystä, mäkärää ja polttiaista. Punkit, luteet ja jäärät hyppivät silmille. Se se vasta mukavaa onkin, kun saa rakentaa niitä samperin aitoja täydessä työhaalarissa kumisaappaat jalassa ja hattu päässä yli 25 asteen helteellä.
Ei mutta asiaan. Jani on tässä asiassa sataprosenttisen oikeassa. Helle on aivan hirveää ja hellekesät ne vasta hirveitä ovatkin. Erityisen sateista kesää en koskaan toivo koska sellaisina eläinten ulkotarhat ja laitumet muussaantuvat ja sadot menevät lopulta pilalle kun kaikki on laossa eikä kukaan pääse pellolle koneineen, mutta koleaa kesää toivon aina. Ainut oikeutus satunnaisille helteille on se, että nurmet ja viljapellot tarvitsevat myös lämpöä kasvuun…
Ilmastointi laite ON keksitty,porottakoon ulkona,mukavan viilee indoors.Ei liikaa kuumuutta kesta kukaan,muuten palaa hihat.
“Alkaa se hiivatin hilloukausi.”
Jos tämä on yksi niitä freudilaisia lipsahduksia, alan olemaan entistäkin huolestuneempi omasta mielenterveydestäni.
Mutta olen kyllä jokseenkin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Päätä särki heti ekan hellepäivän jälkeen. Ehkä pitäisi ostaa Hattu.
J: Ikuinen kesä ei olekaan maanpäällinen helvetti, sillä näköjään on helppo kuvitella jotain vielä pahempaa: se, että ikuinen hellekesä pitäisi viettää aidanteossa, kuvaamassasi varustuksessa ja hyönteispommituksessa. Hiki alkaa valua pelkästä ajatuksestakin!
Eräiden kropalle ei helle vain sovi. 25 on ok, mutta 30 ja yli on silkkaa tuskaa, paitsi saunassa. Olkaa iloisia te, kutka kestätte jatkuvaa kuumuutta! Me muut yritämme päästä ilmastoituihin tiloihin.
En kitise enää ikinä helteestä, kun ei tarvitse viettää sitä hellettä kasvihuoneessa! Siinä vasta mukava tapa viettää kesää: tehdä hullulla kiireellä ruumiillisia töitä 40 -50 asteen lämmössä, suorassa auringonpaisteessa (mitä nyt vaan pleksi välissä) ja 98% kosteudessa. Silloin sitä tietää, mitä hikoilu oikeasti on!
Mutta nyt: ah, viileä kesätyö. Parhautta.
Jotenkin tulivat mieleeni sademetsät. Vaikka sademetsässä olisi joskus kiva käydä, niin siellä ei kyllä voi ihminen elää. Paitsi yanomami.