Pol­kai­sin aamun alka­jai­sik­si Ges­ter­byn lasin­ke­räys­pis­teel­le palaut­ta­maan lasia. Siel­tä sit­ten kir­jas­toon, jon­ne palau­tin Koo­tut ker­to­muk­set. Ei kyl­lä käy kateek­si tuon suo­men­ta­ja­po­lois­ta: lukies­sa­ni hypin yli mil­joo­na sivua tyl­siä kuu­mail­ma­pal­lo­mat­kai­lu­päi­vä­kir­jo­ja. Itku oli­si minul­ta pääs­syt jos oli­sin nii­tä jou­tu­nut kään­tä­mään. Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, kuin­ka ran­kas­ti minua vitut­taa P--:nkin har­ras­ta­ma, tosi tosi pahas­ti van­hen­tu­nut tapa pii­lo­tel­la eris­ni­miä ja vuo­si­lu­ku­ja. #

Otin tilal­le Phi­lip Mar­ti­nin kir­jan Zen – tie depres­sion läpi. Olen vaa­ni­nut sitä jo vaik­ka kuin­ka mon­ta kuu­kaut­ta, aina se on ollut lai­nas­sa. Nyt sat­tui ole­maan ole­mat­ta. #

Ostin kau­pas­ta ase­öl­jyä. Se on kuu­lem­ma lukol­le hyvä suo­ja jää­ty­mis­tä vas­taan. Toin pyö­rän sisäl­le kui­vu­maan. Tänään on plus­san puo­lel­la ja jos pyö­rän jät­tää tuol­la kelil­lä aja­mi­sen jäl­keen ulos, se on huo­men­na kaut­taal­taan jääs­sä. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]2011-02-07 14:11[/klo] Kir­jan nimi oli tie eikä pol­ku.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #