Idiootit kommentoivat
#1860. Sunnuntai, 15. tammikuuta 2006 klo 16.58.15, kirjoittanut Jani. 10
Harvat asiat ovat blogin ylläpitäjästä niin ärsyttäviä kuin anonyymi tai yhden kommentin jättämistä varten improvisoitua nimimerkkiä käyttävä kommentoija, joka on todennäköisimmin tullut blogiin hakukoneen kautta etsiskellessään jotain aivan muuta, ja joka provosoituu ensimmäisestä lukemastaan tekstistä niin, että katsoo tarpeelliseksi jättää kommentin, joka solvaa bloginpitäjää tai kielii muulla tavoin kommentinjättäjän idioottimaisuudesta. #
Idiootteja maailmassa piisaa, mutta nämä vähäpäät ovat erityisen rasittavia siksi, että heillä ei ole minkäänlaista historiaa, johon heidän tölväisyjään voisi verrata ja suhteuttaa. #
Ei ainakaan tätä ennen. #
Anonyymi-idiootit eivät nimittäin tunnu tajuavan sitä tosiseikkaa, että www:ssä liikuttaessa käytetään IP-osoitteita. Vaikka useimmat kotilaajakaistojen IP-osoitteet muuttuvat tasaisin väliajoin, toisinaan ne säilyvät pitkiäkin aikoja, ja joka tapauksessa ne voivat toisinaan hyvinkin paljastaa mistä suunnasta mikäkin anonyymi älynväläyksiään verkkoon viskoo. #
Idiootit kommentoivat -blogiin aionkin siis kerätä anonyymien kommentteja IP-osoitteineen siinä tarkoituksessa, että uusien pilkka-, viha- tai muutoin vaan ääliömäisten kommenttien tullen on mahdollista tarkistaa, onko sama neropatti kenties ollut liikkeellä aikaisemminkin ja minkälaisissa aikeissa. #
Määrittelen tässä käytetyn anonymiteetti-käsitteen alustavasti löyhästi siten, että se ei kata nimiä tai nimimerkkejä, joilla on historia, mutta kattaa nimikenttään selvästi improvisoidut kirjainyhdistelmät, vaikka ne olisivat sanamaisiakin (kuten “blaah”). Idioottimaisuus sitten puolestaan on jo niin vahvasti subjektiivista, että sitä lienee turha edes yrittää määritellä. Pidätän itselläni oikeuden päättää, mitkä kommentit tuonne joutuvat ja mitkä eivät. #
Lienee vielä lopuksi syytä korostaa, että vaikka kommentti olisi kuinka julma, ei pelkkä loukkaavuus siis sinällään riitä viemään sitä tuonne. Jos kommentin jättäjällä on identiteetti (olipa kyse sitten oikeasta nimestä tai vain pelkästä verkkopersoonallisuudesta ja nimimerkistä) tai historia, joka sisältää muutakin kuin pilkantekoa, ei kommentin julkaiseminen tuolla ole tarkoituksenmukaista, koska tarkoitus on nimenomaan luoda sitä historiaa niille, joilla ei sitä ole. #
Ja kyllä, tiedän, että tässä ruokitaan peikkoja oikein lapion ja saavin kanssa. I don’t care. Minusta tämä on hauskaa. Njäh njäh! #
Tämä teksti on sovellettu versio Idiootit kommentoivat -blogin Mistä tässä on kysymys? -esittelytekstistä. #
Tuohan kannattaisi hoitaa niin että otat vastaan myös muiden blogien anonyymejä älynväläyksiä (IP-osoitteineen). Näin voitaisiin seurata laajemminkin, mistä parhaat palat tulevat. ;)
Hehhee, hauska idea :P Kumma kyllä, suurin osa älynväläyksistä taisi liittyä siihen yli vuoden takaiseen possumerkintään, jonka joku “en halua nähdä, mistä ruokani tulee”-teini löysi.
Löysin sillä joitain merkintöjäkin, jotka on mennyt (kiivaan päivitystahdin vuoksi?) ohitse. Nyt en voi tehdä omaa parodiaa sarjasta ‘24’ :(
Jussi: Eihän mikään kiellä ehdotuksia tekemästä! Voisi tietenkin panna tuonne eksplisiittisen kehotuksenkin noiden lähettelystä.
L.B.: Muistelen, että noita on tullut muidenkin merkintöjen yhteyteen, mutta muistin lähinnä nyt vain possumerkinnän kommentit, kun sinne niitä tulee tasaisin väliajoin ja ylivoimaisesti eniten.
Rispekt. Taas.
Sitä se julkisuus ja suosio blogistanissa teettää. Itselläni ei ole ollut vastaavia ongelmia, lähinnä pari satunnaista blogimainosrobotintapaista eksyi blogini alkuvaiheessa paikalle (kommentoivat englanniksi pitävänsä blogistani). Ainoa oikea kommentti on lyhyt sitaatti, ja senkin lähettäjällä tiedän vaan olevan erittäin vähän elämää.
Vasta sitten voit sanoa olevasi jotain, kun sinua vastaan kohdistetaan häiriköintiä. (Ja mä keksin ton ihan ite!!!)
Anteeksi. Perun pahat sanani. Ilmeisesti mainintani Blogisanomissa oli saanut konstan heittämään minua kommentilla.
Mutta pointti äskeisessä säilyy. Mitä enemmän sinä olet näkyvillä ja saatavilla, sitä enemmän sinun niskaasi heitetään loskaa. Kyllä äidinkielenopettaja olisi ylpeä sinä-passiivin käytöstä.
Suosio tai tunnettuus tietysti tuo omat kyttääjänsä, mutta en kuitenkaan ole kokenut joutuneeni kovinkaan kovan loanheiton kohteeksi sillä tavalla, että sillä yritettäisiin reagoida siihen, mitä mieltä asioista yleisesti olen, tai käydä käsiksi henkilööni. Se, mihin pinsetteineni yritin tuossa yllä tarttua, on juuri tätä ohiajavien surfailijoiden satunnaista tökkimistä, eikä siihen suosio tai epäsuosio Blogistanissa juurikaan vaikuta muuten kuin korkeintaan epäsuorasti hakukonesuosion kautta. Veikkaan, että esimerkiksi juuri nuo possunpään kommentoijat ovat etsineet Eminem-juttuja ja törmänneet siinä yhteydessä tuohon.
Tämä on sikäli yllättävää, että olin alusta asti jotenkin jopa olettanut, ettei omienilaisia mielipiteitä suvaita ensinkään, ja että saisin olla puolustelemassa niitä tuon tuostakin, mutta niin ei ole käynyt, ja se on itse asiassa aika hämmentävää. Se nimittäin merkitsee joko a) sitä, että kantoihini yhdytään laajalti, b) sitä, että ne tulkitaan tahalliseksi provosoinniksi ja katsotaan parhaaksi jättää huomiotta, tai sitten c) kukaan ei uskalla sanoa mitään. Varjelkoon, jos kyse on tuosta viimeisestä!
Hmm. Painotin ehkä liikaa tuota suosiota. Mutta kyllähän linkkaaminen ja lukeminen nostaa myös googlen ja muiden linkkien kautta mahdollisuutta päätyä sun blogiisi. Ehkä. En minä mitään tiedä. (Nukkuminen voisi tehdä terää.)
Mutta sanoinpa asiani kuitenkin, vaikka ehkä meni hieman aiheesta ohi. (Eli ei c:stä ainakaan mun kohdalla kyse.)
“Ehkä. En minä mitään tiedä.”
Tiedätpä. Justiin tuohon minäkin viittasin, että suosittuuden myötä tulee linkitettyys, ja linkitettyyden myötä nousee Google-rankingissa, joten sikäli se suosittuus epäsuorasti liittyy myös näiden anonyymien tulilinjalle joutumiseen.
“Mutta sanoinpa asiani kuitenkin, vaikka ehkä meni hieman aiheesta ohi.”
Oikea asenne.