marginaali

Terveisiä keittiöstä

#2014. Torstai, 2. maaliskuuta 2006 klo 18.23.24, kirjoittanut Jani.

Olen juu­ri laa­jen­ta­nut reper­tu­aa­ri­ni kat­ta­maan myös­kin jau­he­li­ha­pizzan. #

Rrr­rööööööyyyyhhh. #

 
•)) 6 kommenttia postaukselle Terveisiä keittiöstä. ↩
  1. #7006. Torstai, 2. maaliskuuta 2006 klo 19.15.31, kirjoittanut Kuraattori.
    Kuraattori

    Ja söit­kö resep­tin myös vai mihin se jäi? ;)

  2. #7007. Torstai, 2. maaliskuuta 2006 klo 19.30.06, kirjoittanut Jani.
    Jani

    No sii­nä ei oikeas­taan ollut mitään ihmei­tä. Ja lisäk­si olen vie­lä­kin lie­väs­sä ähkys­sä. Mut­ta voi­han tuon­kin jul­kais­ta kun­han kerkiää.

  3. #7008. Torstai, 2. maaliskuuta 2006 klo 20.22.46, kirjoittanut Outi.
    Outi

    Mul­lon nälkä. :(

  4. #7009. Torstai, 2. maaliskuuta 2006 klo 20.31.17, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Tai­ki­na kuten ton­ni­ka­la­pizzas­sa. Kuul­lo­te­taan tai­ki­nan nous­tes­sa sipu­li ja val­ko­si­pu­lit. Lisä­tään jau­he­li­ha ja rus­kis­te­taan, maus­te­taan jos osa­taan. Levi­te­tään tai­ki­na pel­lil­le, levi­te­tään tomaat­ti­py­re sen pääl­le ja jau­he­li­ha sen pääl­le. Koko komeus koris­tel­laan juus­to­raas­teel­la. Ei, kor­jaan, pak­sul­la juus­to­raas­te­ker­rok­sel­la. Paistetaan.

    Kuo­la­taan.

  5. #7010. Perjantai, 3. maaliskuuta 2006 klo 19.06.24, kirjoittanut V..
    V.

    Hmm… reper­tu­aa­ri­si on pian niin laa­ja, että voi­sit ruve­ta sel­lai­sek­si julk­kis­ko­kik­si. Sit­ten voi­sit suit­su­tel­la vakuut­ta­val­la äänen­sä­vyl­lä, kuin­ka juus­to on TOOSII tär­keä juu­ri täs­sä eineksessä.

    Itse en ole vie­lä­kään pääs­syt sen voh­ve­li­rau­dat­to­muu­den yli - pitää var­maan ruve­ta kirp­pa­rei­ta kola­se­maan sil­lä silmällä.

  6. #7011. Perjantai, 3. maaliskuuta 2006 klo 19.36.22, kirjoittanut Jani.
    Jani

    Minä en ehkä toh­ti­si käy­tet­tyä voh­ve­li­rau­taa omaan käyt­töö­ni ottaa. Se kun on hii­va­tin han­ka­la puh­dis­tet­ta­va niin sii­hen tah­too ker­tyä sitä ras­va­ryys­tet­tä ja jos sitä sit­ten on vie­lä säi­löt­ty vuo­sia varas­tos­sa käyt­tä­mät­tö­mä­nä sen käy­tön jäl­keen niin tie­dä mitä kaik­kea muka­vaa sii­nä muhii.

    Edel­li­sen rau­ta­ni­han tuho­sin lopul­ta kun se sen likai­suus rupe­si riso­maan, niin en malt­ta­nut olla pese­mät­tä sitä oikein kun­nol­la veden ja har­jan kans­sa. Seu­rauk­se­na oli lopul­ta se, että sii­hen tuli oiko­sul­ku. Onnek­si maa­doi­tus ja sula­ke täyt­ti­vät teh­tä­vän­sä silloin.

Tämän postauksen kommentointi on suljettu.