Vii­me Los­tin kidu­tus­koh­taus oli mai­nio! Sayid on kova jät­kä. Tämä oli juu­ri sitä toi­min­taa, mitä kai­pa­sin­kin. Sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että se lop­pui har­mil­li­sen lyhyeen ja hive­nen epä­us­kot­ta­vas­ti kun mitä­tön sil­män­puh­ko­mi­sel­la pelot­te­lu sai kova­naa­ma-Sawye­rin heti muka luo­vut­ta­maan vaik­ka jät­kä oli juu­ri saa­nut tik­ku­ja kyn­sien­sä alle. Mut­ta hei, tämä­hän on tai­ka­saa­ri, jos­sa val­koi­set pai­dat pysy­vät puti­puh­tai­na viik­ko­kausia, eikä kenen­kään nah­ka pala edes vii­kon aurin­ko­ran­nal­la lekot­te­lus­ta. #

Sun-Jin-Mic­hael-kol­mio­draa­ma alkaa kyp­syt­tää minua. Sitä yri­te­tään alle­vii­va­ta type­rän naii­veil­la tapah­tu­mil­la, kun minus­ta oli­si pal­jon vakuut­ta­vam­paa, jos Jin oli­si mus­ta­suk­kai­nen täy­sin ilman mitään kat­so­jil­le näky­vää syy­tä. Siis, ettei­vät Mic­hael ja Sun tois­tu­vas­ti ajau­tui­si näyt­tä­mään niin epäi­lyt­tä­vil­tä (“hup­sis­ta, tulin­pa juu­ri tuol­ta pusi­kos­ta ja sii­nä sinä sei­sot tis­si­si­lä­si”) muka ihan sat­tu­mal­ta. #

Ärsyt­tä­vis­tä puheen ollen, entä­pä sit­ten se mikä-sen-ämmän-nimi-nyt-onkaan. Taas ihan tur­ha nais­hah­mo, jon­ka ainut teh­tä­vä on olla kah­den äijän väli­se­nä kiis­ta­ka­pu­la­na ja jon­ka kaik­ki toi­min­ta pal­ve­lee vain tätä teh­tä­vää. Ainoa kei­no, jol­la ne enää voi­si­vat sen pelas­taa oli­si, jos se pal­jas­tui­si kaap­pi­les­bok­si. Ja siis ihan oikeak­si les­bok­si, ei sel­lai­sek­si “bisek­su­aa­li­sek­si lesboksi“Näin Vince McMa­ho­nin ker­ran ihan oikeas­ti käyt­tä­vän tätä nimi­tys­tä jois­tain bei­beis­tä, jot­ka hän lupa­si palk­kiok­si pai­ni­jal­le jos­tain uro­työs­tä. Yksi niis­tä val­ta­vis­ta myö­tä­hä­peän­puis­ta­tuk­sia aiheut­ta­vis­ta koh­tauk­sis­ta, joi­den takia show­pai­ni on niin sur­re­aa­lis­ta kat­sot­ta­vaa. joka sen oikean tosi­mie­hen tul­tua kuvioi­hin muut­taa­kin yhtäk­kiä suku­puo­lis­ta suun­tau­tu­mis­taan. #

Vaik­ka eikö­hän se kiin­tiö­ho­mon teh­tä­vä tuos­sa ole kui­ten­kin jätet­ty jol­le­kul­le muul­le. Ilmei­sin veik­kaus oli­si tie­tys­ti Boo­ne, tuo siro ja nät­ti poi­ka jol­la on vai­keuk­sia sisa­ren­sa kans­sa. Oli­si nyt edes Hur­ley, vaik­ka sekin sit­ten oltiin jo noin kah­des­sa ja puo­les­sa jak­sos­sa sysät­ty juu­ri sii­hen läs­kin come­dy relie­fin roo­liin. Ja niin kun minä alus­sa elä­tin toi­vei­ta, että tämä oli­si ihan oikeas­ti kli­seis­tä ulos mur­tau­tu­va sar­ja, jos­sa liha­va tyyp­pi on vain tyyp­pi mui­den jou­kos­sa, eikä sii­tä liha­vuu­des­ta oltai­si koko ajan teke­mäs­sä nume­roa. #

Olen muu­ten sitä miel­tä, että se oli Loc­ke, joka kolk­ka­si Sayi­din sil­loin vii­mek­si. Loc­ke on sel­väs­ti se, jol­la on kai­kis­ta sel­keim­min se hänen omas­ta suus­taan­kin pääs­syt motii­vi, eli halu olla jou­tu­mat­ta pois saa­rel­ta. Eikä hän sitä pait­si edes kiis­tä­nyt sitä Sayi­din ten­tis­sä. Tote­si vaan, että hänen mene­mi­sis­tään tapah­tu­ma­het­kel­lä on todis­ta­mas­sa vain nyl­jet­tä­vä­nä sil­lä het­kel­lä ollut sika. #

Uskon näin sii­tä­kin huo­li­mat­ta, että edel­lis­jak­son jäl­keen näy­te­tys­sä tea­se­ris­sa vih­jail­tiin, että meil­le esi­tel­lään ensi jak­sos­sa joku entuu­des­tan täy­sin tun­te­ma­ton hah­mo. #