Vii­me vuo­den tam­mi­kuus­sa minä kir­joi­tin näin: #

“Aina välil­lä haa­vei­len jon­kin­lai­ses­ta pes­si­mis­min pesä­pai­kas­ta, mei­dän kaik­kien tus­kais­ten yhtei­ses­tä kat­to­ni­mes­tä ja tai tai eli tai por­taa­lis­ta, joka keräi­si yhteen kaik­ki tämän, kut­sut­ta­koon sitä nyt sit­ten vaik­ka­pa gen­rek­si, edus­ta­jat, ja toi­mi­si tule­vai­suu­des­sa pon­nah­dus­lau­ta­na tai edes jon­kin­lai­se­na Pin­se­rin lis­taa täs­sä tar­koi­tuk­ses­sa parem­pa­na läh­tö­koh­ta­na niil­le, jot­ka juu­ri tätä kyseis­tä ihmi­se­lä­män puol­ta blo­geis­ta tule­vat etsi­mään, niin kuin minä itse aikoi­naan.” #

“Fran­kie say…” #

Tänään äkkä­sin Fin­nish Depres­sion Blogs -lis­tan (tai -rin­gin) Kata­jai­sen Tera­pia­kir­jas­ta. Ja kas vain, se on pyö­ri­nyt jo vii­me loka­kuus­ta asti. Hie­noa. #

Nyt sit­ten vain en osaa iden­ti­fioi­da itseä­ni masen­tu­neek­si tai pikem­min­kään tätä blo­gia­ni masen­nus­blo­gik­si. Sik­sen toh­di tuo­hon rin­kiin tuk­keu­tua. #