Minul­le vies­tit, oli­vat­pa ne sit­ten kuval­li­sia tai sanal­li­sia, ovat aina luon­teel­taan avoi­mia, eli niil­lä ei ole mitään kiin­tei­tä mer­ki­tyk­siä. Mer­ki­tyk­set syn­ty­vät vas­ta vies­tiä käsit­te­le­vän ihmi­sen pääs­sä. #

Japa­ni­lai­nen gal­le­ria, jon­ka nimeä en osaa kir­joit­taa #

Käy­tän häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti hyväk­se­ni tätä tosia­si­aa ja sitä, että useim­mat ihmi­set eivät sitä tosia­siak­si tun­nis­ta; useim­mat olet­ta­vat, että kul­la­kin vies­til­lä on oma, mää­rät­ty ja kiin­teä mer­ki­tyk­sen­sä. Yleen­sä sen mer­ki­tyk­sen on hei­dän mie­les­tään mää­rän­nyt vies­tin laa­ti­ja. #

Minul­le niin ei siis kui­ten­kaan ole, enkä minä mää­rää laa­ti­mil­le­ni vies­teil­le nii­den mer­ki­tyk­siä. Päin vas­toin, minä nime­no­maan pyrin laa­ti­maan vies­ti­ni siten, ettei nii­tä oli­si mah­dol­lis­ta tul­ki­ta ainoas­taan yhdel­lä taval­la, vaan mie­luus­ti mah­dol­li­sim­man monil­la. #

Tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta sitä, etten­kö teki­si mitään ole­tuk­sia vies­ti­ni vas­taa­not­ta­jan, täs­sä tapauk­ses­sa sinun, vies­til­le­ni raken­ta­mis­ta mer­ki­tyk­sis­tä. Minul­la on ole­tuk­se­ni esi­mer­kik­si ohei­sen chi­hua­hua-kuvan mie­les­sä­si syn­nyt­tä­mis­tä mie­li­joh­teis­ta; ole­tan nii­den ole­van voit­to­puo­li­ses­ti posi­tii­vi­sia, jopa erit­täin posi­tii­vi­sia. Ole­tan sinun­kin ajat­te­le­van itse­ni tavoin, että se, että kuvas­sa on kak­si otus­ta yhden tai useam­man kuin kah­den sijas­ta, ei ole sat­tu­maa, vaan että se, että nii­tä on juu­ri kak­si, on tär­ke­ää. #

Vaik­ka koi­rien suh­de toi­siin­sa onkin lavas­tet­tu valit­se­mal­la kuvan otta­mi­sel­le sopi­va, sil­män­rä­päyk­sen mit­tai­nen het­ki ajas­ta, sil­lä lavas­tuk­sel­la aikaan­saa­tu mer­ki­tys­la­taus lie­nee useim­mil­le meis­tä ihmi­sis­tä hui­ma: kuvan asen­nois­saan koi­rat muis­tut­ta­vat ilmi­sel­väs­ti toi­siin­sa kiin­ty­nei­tä tai kiin­ty­mäs­sä ole­via, eli rakas­tu­nei­ta ihmi­siä. #

Kos­ka minä­kin tie­dos­tan tämän mer­ki­tyk­sen, ei kuva­va­lin­ta­ni sil­tä osin ole sat­tu­man­va­rai­nen vaan tar­koi­tuk­sel­li­nen; tämä on yksi niis­tä mer­ki­tyk­sis­tä, joi­den haluan mie­les­sä­si herää­vän kuvaa kat­sel­les­sa­si. Sen pidem­mäl­le en mer­ki­tyk­sien mää­rää­mi­ses­sä­ni kui­ten­kaan mene, vaan sii­tä edel­leen pääs­sä­si syn­ty­vien aja­tuk­sien haluan ole­van aidos­ti omia­si. #

Olen tie­tys­ti nii­den syn­ty­vien aja­tuk­sien suh­teen ute­lias, vaik­ka kovin usein tämä vies­tit­tä­mi­se­ni jää­kin yksi­suun­tai­sek­si, ja toi­vee­ni vies­ti­ni vas­taa­no­tos­ta herän­neis­ta aja­tuk­sis­ta peril­le pää­se­mi­ses­tä täyt­ty­mät­tä. #

Se ei kui­ten­kaan ole pää­asia, vaan pää­asia on minul­le näi­den, sinun mie­les­sä­si syn­ty­vien aja­tus­ten alkuun­pa­ni­ja­na ole­mi­sen ilo. #