1. Mon­ta­ko etu­ni­meä sinul­la on?
2. Pidät­kö etunimistäsi?
3. Onko etu­ni­mil­lä­si jotain his­to­rial­lis­ta taus­taa, olet­ko peri­nyt jon­kun nimis­tä­si jol­tain sukulaiselta?
4. Mai­nit­se vii­si mie­les­tä­si todel­la kivaa nimeä.
5. Eta­na nousee vii­si­met­ris­tä tolp­paa. Päi­väs­sä se pää­see ylös­päin kol­me met­riä, mut­ta yön aika­na eta­na valuu kos­teu­den ja kyl­myy­den joh­dos­ta kak­si met­riä alas­päin. Kuin­ka mon­ta päi­vää kes­tää ennen kuin eta­na pää­see tol­pan nokkaan?

Skru­bu #

1. Kol­me.
2. En eri­tyi­sem­min. Kah­des­ta jäl­kim­mäi­ses­tä enem­män kuin ensim­mäi­ses­tä, kutsumanimestäni.
3. Jani on vään­nös Juha­nis­ta jon­ka eri vari­aa­tioi­ta löy­tyy molem­pien van­hem­pien suvuis­ta luke­mat­to­mia, Heik­ki on isä­ni­sä­ni ja äidi­näi­din isä­ni­sän nimi, äidi­näi­din vel­jen nimi (löy­tyy <a href=“Matias puo­les­taan joh­det­tu äidi­näi­din isän tau­lus­ta) oli Heik­ki Matias ja sitä äidi­näi­din isä­ni­sä-Heik­kiä kuu­lem­ma nimi­tet­tiin Matias-Hei­kik­si (ettei sen­tään Matia-Sheikiksi).
4. Anna, Mai­ja, mea, Sara… vaik­ka “todel­la kiva” on kyl­lä ilmai­su, jota lai­meu­ten­sa takia käyt­täi­sin mie­luum­min iro­ni­se­na. Pojan­ni­mien suh­teen olen hukas­sa, vaik­ka C:llä alka­vat nimet ovat kyl­lä suku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta aika siistejä.
5. Ööh… kol­me?