“Muham­med-pila­ku­vat Inter­net-sivuil­laan jul­kais­sut Suo­men Sisu -jär­jes­tö ei saa syy­tet­tä uskon­rau­han rik­ko­mi­ses­ta. Apu­lais­val­ta­kun­nan­syyt­tä­jä Jor­ma Kals­keen mukaan kuvien jul­kis­ta­mi­nen ei täyt­tä­nyt uskon­rau­han rik­ko­mi­sen tun­nus­mer­kis­töä.” #

Yle (lin­ki­tys ja koros­tus omia­ni) #

Jos tämä oli­kin jul­kai­sun­sa jäl­keen eilen ollut näky­vil­lä, niin minul­ta se oli men­nyt ohi. Tänään löy­sin tämän ihan vain sat­tu­mal­ta Ylen koti­maa­nuu­tis­ten sivu­pal­kis­ta. #

“Rikos oli­si edel­lyt­tä­nyt louk­kaa­mis­tar­koi­tuk­ses­sa teh­tyä her­jaa­mis­ta tai häpäi­syä.” #

ed. #

Vaik­ka jot­kut perus­te­lut syyt­tä­mät­tä­jät­tä­mis­pää­tök­sel­le pitää olla, niin tun­tuu kovin surul­li­sel­ta, että eläm­me yhä niin taka­pa­jui­ses­sa maas­sa, että mie­li­ku­vi­tuso­len­not ja vuo­si­sa­to­ja sit­ten kuol­leet taval­li­set kuo­le­vai­set­kin (kyl­lä, Muham­med oli ihmi­nen, tai­vas var­je­le!) voi­vat saa­da lain suo­jaa her­jaa­mi­sel­ta ja häpäi­syl­tä. #

“Hel­sin­gin yli­opis­ton ara­bian kie­len ja isla­min pro­fes­so­ri Jaak­ko Hämeen-Ant­ti­la antoi esi­tut­kin­taa var­ten asian­tun­ti­ja­lausun­non, jon­ka mukaan pila­ku­vien jul­kis­ta­mi­nen oli kui­ten­kin lou­kan­nut mus­li­mien uskon­nol­li­sia tun­tei­ta.” #

ed. (koros­tus oma­ni) #

Miten voi­kin yksi pie­ni kui­ten­kin-sana tuos­sa kap­pa­lees­sa herät­tää täs­sä pie­nes­sä ihmi­ses­sä niin suun­na­ton­ta vitu­tus­ta? Ikään kuin Ylen sur­keat pel­ku­ri­rau­kat, jot­ka heti ensim­mäi­si­nä ryn­tä­si­vät kiel­tä­mään kuvien käy­tön ohjel­mis­saan, haluai­si­vat vie­lä tämän jäl­keen­kin heris­tel­lä sor­me­aan jupis­ten klas­si­sia huo­non häviä­jän puo­lus­te­lu­repliik­ke­jä kuten “sii­näs näet­te” ja “mitäs minä sanoin”. Hais­ta­kaa pas­ka, sanon minä. Pel­ku­ri­rauk­ko­ja te olit­te, ja sil­lä sel­vä. #

Ihan kuten tämän jupa­kan yhtey­des­sä on jo niin moneen ker­taan todet­tu­kin, uskon­nol­li­set tun­teet eivät ansait­se sen enem­pää suo­je­lua kuin mit­kään muut­kaan tun­teet. Täl­lai­sen mah­dol­lis­ta­va lain­sää­dän­tö ei ole ainoas­taan type­rä, se on eriar­vois­ta­va, sil­lä esi­mer­kik­si minun kal­tai­se­ni uskonn­o­ton ihmi­nen jää vail­le vas­taa­vaa suo­jaa. Minul­la ei kui­ten­kaan ole hätää omas­ta puo­les­ta­ni; minä kes­tän sen, jos minun tun­tei­ta­ni lou­ka­taan. Samal­la taval­la pitäi­si kui­ten­kin mui­den­kin aikuis­ten ihmis­ten täs­sä maa­il­mas­sa kes­tää. Vali­tet­ta­vas­ti vain jot­kut saa­vat leik­kiä lap­sia mei­dän aikuis­ten jou­kos­sa ja itkeä äidin perään kun on paha mie­li, ja val­tio­val­ta tulee silit­tä­mään pää­tä ja nuh­te­le­maan pahan­te­ki­jöi­tä. #