Money-Success-Fame-Clamour
#2525. Tiistai, 14. marraskuuta 2006 klo 20.33.08, kirjoittanut Jani. 19
“Vuoden 2006 aikana on ollut suosittua järjestää biisiäänestyksiä, Yle:ä myöten. Niistä parhaista. On siis paikallaan tehdä vastaveto; kaivella historian hämäristä kaikkein surkeimmat, huonoimmat, karmeimmat ja ikävimmät iskusävelmät. Ettei totuus unohtuisi. #
Pollaus on simppeli. Täppi ruutuun ja menoksi. Äänestyskertoja on yksi. Jos omaa kehnokkiasi ei löydy, ehdota sitä. Lomake valmiina, ohjeet ohessa. #
Pitemmittä puheitta, folks. Let’s huono!” #
Rockweb (via Killinki): “Äänestys: Kaikkien aikojen huonoin suomalainen iskelmä” #
Kikka, Matti ja Teppo eivät minusta kyllä ansaitsisi voittoa, koska (ainakin) näiden akteissa on sentään kaikesta huolimatta sitä paljonpuhuttua camp-henkeä, se on pakko myöntää. #
Sen sijaan Joel Hallikaisen Kurakakka on kyllä aika kovaa kamaa tässä kisassa, samoin kuin A. Kelan koko tuotanto. En ole koskaan kuullut Kisu-nimisen artistin Juustossa löytyy -kappaletta, mutta on jo pelkästään näillä artistin ja kappaleen nimillä tämä esitys on ehdottoman oikeutetusti ansainnut paikkansa tuolla listalla. #
Oi äiti, valinnan vaikeus! Niin paljon huonoja iskelmiä, niin vähän äänestyskertoja! #
Ei, kyllä se on tuo Kelan isän faijan peeämvee, joka tällä kertaa kerää haulit nenään. #
(Anteeksi ADHD:ni, olen taas vähän kahvipiripäissäni.) #
Anssi Kela sai minunkin ääneni, tosin Mikan faijan sijasta se “meistä tuli luusereita” -renkutus, eli 1972ko sen vuosilukupiisin nimi nyt oli.
Hah, mikä yhteensattumus. Just pari päivää sitten jostakin asiayhteydestä tuli mieleen Anita Hirvosen De va kukku de ja ehdin jo silloin ajatella, että se on karmeinta mitä olen koskaan kuullut. Se on kärsimys. Hirveys. Uh.
Mikan faija oli minun ääneni saatuaan (joskaan ei läheskään yksin sen ansiosta) kolmannella sijalla! Joelin kukkaset, joiden kanssa Bemarin vääntö oli armoton, olivat ykkösinä. Mutta (ainakin vielä äsken) toisena olevaa Hanna Ekolan Villihevosia minä symppaan, en haluaisi nähdä sitä ykkösenä. Ei sekään nyt mikään kaikkien aikojen iskelmä ole, myönnettäköön, mutta kaukana jostain hhhhhHallikaisesta ja Anssin Kelan sedän kaiman bemarin 1972:sta kuitenkin!
Saara: Nyt on siis tilaisuutesi koittanut, anna äänesi puhua!
Olen ehkä ollut sopivan herkässä iässä tuon Kukku-den kuullessani, kun minusta se on jotenkin hauska. Siis sellaisessa teletappimaisessa lällätysmielessä. Mutta kaikki eivät tietenkään ole minun tavoin henkisesti ikuisesti kaksivuotiaita.
Miten noin monesta Suurlähettiläiden biisistä muka voi valita huonoimman? :O
Nuo perinteiset iskelmät ovat kuitenkin legendaarisia ja siksi aivan loistavia, vaikka periaatteessa huonoja ovatkin, mutta Suurlähettiläät yhdistettynä radio Nova -inhooni on jotain mittaamatonta!
Minä en onnekseni ole koskaan oppinut erottamaan näitä kotimaisia pellejä, kuten Pelle Miljoonaa, Suurlähettiläitä, Miljoonasadetta, Mambaa ja mitä näitä nyt onkaan, toisistaan. Vihani niitä kohtaan on siis vailla tarkkaa maalia, kollektiivista.
Miten Anssi Kela saa tehdä levyn toisensa jälkeen? Onko joku joskus tavannut kyseisen artistin fanin tai edes levyn ostaneen? Sama pätee J. Karjalaiseen.
En ole koskaan tavannut henkilöä, joka edes sujuvasti kuuntelisi kyseisiä artisteja.
Eipä pädekään Karjalaiseen! Minä kuuntelen mielestäni sujuvasti J.:tä.
Jaaha, nyt tämä alkaa hajautua tällaiseksi mieltymyskiistelyksi. Minä niputan Suurlähettiläät, Kelan ja Mamban kaikki samaksi radionovatuubaksi, kun taas Pelle Miljoona teki aikanaan punkkia, nykyisin letkeää Intia-rockia, Miljoonasade taas on aika maukasta suomirockia, tosin popimmasta päästä.
Mutta niin, kun tuossa kyseltiin niin eipä tosiaan ole koskaan tullut yhtään Kela-fania vastaan, ja siltä satojatuhansia myytyjä levyjä, on se ihme.
Okei, keskitytäänpä tässä sitten yhdessä tuumin lyttäämään tuota Kelaa. Siitä ei taida kenelläkään olla poikkipuolista san… hei, naisten nyrkkeilyä telkkarissa!
Minä olen pyytänyt Kelan Anssilta nimmarinkin!! Hähähähhää XD
Minäpä olenkin pyytänyt sellaisen David Hasselhoffilta! Yrittäkäähän alittaa se!
En usko kenenkään pystyvän siihen ;p
Yeah!
Joo - ja meitsillä on Kikan nimmari!
Mutta: olen nähnyt Jasmin Mäntylän livenä ja se oli kyllä jotain aivan aivan… olen sanaton. Voittaja-ainesta, ehdotonta voittaja-ainesta.
Iskelmähön sinänsä on oma lajinsa (joka voi aiheuttaa tuskaa kuuneltaessa), joten minusta pojot pitää antaa sille, joka ei edes iskelmää osaa.
Varsin vahva perustelu.
Mutta mitä merkillistä? Sieltä on otettu pois yksi kappale, perusteluina . Melko kökköä. Mikseivät yhtä hyvin ne villihevoset, joita ei enää ole, tai se Anssin Kelan faijan Mika, joka otti käsittääkseni hengen itseltään kappaleen loppupuolella?
Ehkä juuri aiheensa vuoksi tuo kyseinen kappale olisi saanut olla listalla. Imelään siirappiin hukutettu koulukiusattu on huonoa iskelmää jos mikä. Minusta tietenkin edelleen oma valintani, eli kokonaisen sukupolven määrittely säälittäviksi ruikuiksi (Anssi Kela: 1972) on huonointa shittiä. Sekä aiheeltaan että toteutukseltaan.
(en pysty lopettamaan tuon kappaleen manaamista nyt kun se taas mieleeni palautettiin…)
Jos meillä olisi tupladekit, niin eiköhän me tuostakin kurabiisistä jotain saataisi remiksaten irti.
[…] Marraskuussa marginaalissakin esillä ollut äänestys Suomen huonoimmasta iskelmästä on päättynyt: “Äänestys o sit förbi. Voittajast ei ollu epäselvyt. Jokune huamio silti liäne paikallas. […]