Menin­pä aamusel­la salil­le heti kuu­del­ta. Tai siis kuu­del­ta läh­din tääl­tä kotua (lin­ja-autol­la). Peril­lä pyö­räi­lin ja tein vat­sa­li­hak­sia. Sit­te kävin suih­kus­sa ja käp­päi­lin ase­mal­le, mis­sä oot­te­lin kot­va­sen linik­kaa palk­ka­ria ryys­täen. #

Oli­pa mah­ta­va olo! Tosin sii­nä aikai­sem­mas­sa lin­ja-autos­sa, jol­la nyt menin Kamp­piin, oli enem­pi poruk­kaa ku sii­nä mil­lä taval­li­ses­ti meen, eikä ilmas­toin­nis­ta tie­ten­kään tie­toa­kaan, joten läm­pöä oli lop­pu­mat­kas­ta lii­kaa. Muut ihmi­set tie­tys­ti ihan innois­saan istui­vat top­pa­ta­keis­saan saa­ta­na. #

Kam­pis­sa kävin Subways­sä syö­mäs­sä ison pöt­kön aamiai­sek­si. Tämä osoit­tau­tui oikein lois­ta­vak­si menet­te­lyk­si, sen seu­rauk­se­na töis­sä tuli näl­kä vas­ta ilta­päi­vän puo­lel­la. Kal­lis aamiai­nen­han tuo on, mut­ta nyt pär­jä­sin töis­sä väli­pa­lal­la, joten subin hin­nas­ta voi vähen­tää yhden val­mi­sa­te­rian. #

Nyt himot­tais tie­tys­ti joka aamu tehä sama, mut­ta jos nyt aluk­si kui­ten rajot­tais kah­teen päi­vään vii­kol­la. #