Huono
#2594. Maanantai, 1. tammikuuta 2007 klo 17.49.13, kirjoittanut Jani. 4
Marraskuussa marginaalissakin esillä ollut äänestys Suomen huonoimmasta iskelmästä on päättynyt: #
“Äänestys o sit förbi. Voittajast ei ollu epäselvyt. Jokune huamio silti liäne paikallas. #
Täsä o [kolme] huanoint. #
- Villihevosia – Hanna Ekola, 1990 [98 ääntä]
- Yamma yamma – Pave Maijanen, 1992 [65]
- Kuurankukka – Joel Hallikainen, 1992 [59]
[…] #
Madame Ekola ansainne paikkas. Ihmettelen kummiski. Olsiskos ollu joku sopuli-ilmiö tälkertta taik muu kummallisus. Ei toi »Villihevosia» ny nii huano kappala ollu! Mutko liki 100 äänt tul (6,18 rosentti), ni uskota sit.” #
JukeBlogi (via Killinki): “Kaikkien aikojen huonoin iskelmä?” #
Olen täsmälleen samaa mieltä Jaryn kanssa tuosta. En minä mikään villihevosveisun ylin ystävä ole, mutta onhan noista top-kympissä olevistakin nyt jokainen kuitenkin sentään sitä huonompi! Tässäkin täytyy olla taas kyse cola-Olli-ilmiöstä. (Te, jotka ette tiedä mikä se on, älkää kysykö. Se on yksi turhaakin turhempi meemi joka on viime aikoina saastuttanut joka paikan.) #
Anssin Mikan faijan isän Bemarikin oli vasta jaetulla kymmenennellä sijalla, nyyh. #
Hei jes, Suurlähettiläiden vamma-biisi nelosena / Muistaakseni äänestin juurikin sitä.
Eipä silti: ei tota Ekolan biisiäkään itkemättä kuuntele. Henkilökohtaisesti kuitenkin saan parhaat kiksit sanoituksista, jotka runojalka ontuen, itku kurkussa julistavat onnetonta rakkautta. Niinkuin tuo Kuurankukka. Se on helvettiä maan päällä. Jotenkin en pysty estämään itseäni kuuntelemasta niitä sanoituksia, ja siitä on tosiaan saanut kärsiä!
Norsis: Ehdokkaasi pärjäsi siis huomattavasti paremmin (vai huonommin?) kuin omani. Tosin, tuo Kuurankukan kolmossija lohduttaa minua, joka melkein äänestin sitä.
V.: Meissä kaikissa asuu pieni masokisti.