Tein nerok­kaan kek­sin­nön: han­kin täl­lai­sen pie­nen, muo­vi­sen put­ken, jon­ka pääs­tä jää pape­ril­le väriä (kut­sun sitä mus­teek­si), ja ruu­tu­vih­kon, ja nyt minä pys­tyn blo­gaa­maan ilman tie­to­ko­net­ta! Ennus­tan täl­le kek­sin­nöl­le suur­ta menes­tys­tä. #

Yksi huo­no puo­li täs­sä kyl­lä on: täl­lä on vähän vai­kea lin­kit­tää… het­ko­nen, eihän se ollut­kaan tuon vai­keam­paa! #

Tääl­lä osas­tol­la enin aika kulu odo­tel­les­sa. Odo­tel­les­sa seu­raa­vaa ruo­kai­lua, odo­tel­les­sa sovit­tu­ja tapaa­mi­sia, odo­tel­les­sa pis­san tuloa val­koi­seen mukiin hoi­ta­jat­ta­ren tark­kail­les­sa vie­res­sä… pal­jon odot­te­lua. Huu­me­pis­san lisäk­si olen tän tänä aamu­na ollut veri­ko­kees­sa. Myö­häs­tyin aamu­pa­lal­ta sen takia, mut­ta aina ystä­väl­li­nen lai­tos­a­pu­lai­nen oli jät­tä­nyt ruu­at minua var­ten lin­jal­le. #

Tääl­lä ei ilmei­ses­ti naki­te­ta poti­lai­ta mihin­kään aska­rei­siin toi­sin kuin Muu­ro­las­sa. Sehän sopii minul­le, joka lint­sa­sin niis­tä siel­lä­kin aina kun vain suin­kin mah­dol­lis­ta. Onnek­si on tuo uni­ryt­mi­kin täl­lä erää illan tork­ku, aamun virk­ku -moo­dis­sa, niin ei sen aamu­he­rää­mi­sen­kään takia tar­vi hoi­ta­jien kans­sa tapel­la. #

Onpa tämä teks­ti niin kuin jon­kun vuo­de­hoi­to­po­ti­laa­na ole­van papan kir­joit­ta­ma. Mut­ta niin­hän tämä onkin. #