Eili­sil­ta­na tes­tis­sä oli­vat siis Taf­fe­lin uudet Deli­vio-sip­sit. #

Ennen sip­se­jä tes­ti­ryh­mä oli naut­ti­nut nor­maa­lin vii­kon­lop­puan­nok­sen lät­ty­jä Valion kevyt­va­nil­ja­jää­te­lön ja Dron­ning­holmin “let­tu­hil­lon” kans­sa. Tes­tis­sä sip­sit nau­tit­tiin yhdes­sä Valion lak­too­sit­to­man, ras­vat­to­man mai­to­juo­man sekä Ava­ran luon­non Maa-pla­neet­ta­sar­jan aavik­ko­jak­son (aavis­tuk­sen kui­vah­ko) kera. #

Jäl­ki­ruu­ak­si nau­tit­tiin Robert Aclandin ihmi­sa­na­to­mian atlak­sen kol­mas osa, var­ta­lo. #

Meri­suo­la- ja pip­pu­ri­sip­sit oli­vat jos­sain mää­rin lai­mei­ta, ja vaik­ka minä yleen­sä olen aika lai­mei­den maku­jen ystä­vä, nämä eivät oikein napan­neet. Ita­lia­lai­syrt­ti­sip­sit puo­les­taan oli­vat oikein her­kul­li­sia, mikä sekin on vas­toin nor­maa­lia makua­ni, sil­lä yleen­sä tyk­kään sip­seis­tä sitä vähem­män, mitä enem­män niis­sä on mui­ta maus­tei­ta kuin suo­laa; Taf­fe­lin perin­tei­set poi­musip­sit ovat suo­sik­ke­ja­ni. #

Val­ko­si­pu­li­dip­pi­kin oli tosi hyvää, jos­kaan sii­nä ei se val­ko­si­pu­li ollut ihan niin vah­vas­ti edus­tet­tu­na kuin oli­si voi­nut olla. Ame­rik­ka­lais­dip­pi oli ehkä hitusen lii­an vah­va, se siis peit­ti maus­tet­tu­jen sip­sien omia maku­ja vähän lii­kaa. Kyl­lä nii­tä sen­kin kans­sa sil­ti toki söi. #

Paras com­bo oli ita­lia­lai­syrt­ti-Deli­viot val­ko­si­pu­li­di­pin kans­sa. Meri­suo­la-pip­pu­ri-Deli­vioi­ta en aio enää ostaa. Ita­lia­lai­syrt­ti-Deli­vioi­ta sen sijaan saa­tan hyvin­kin. #