“[Sää­tie­tei­li­jät] ovat kehit­tä­neet ylei­siä ilma­ke­hän vir­taus­mal­le­ja. Nii­den perus­a­ja­tuk­se­na on, että Maa pei­te­tään hilal­la, kus­sa­kin hila­pis­tees­sä mita­taan tiet­ty sää­tie­teel­lis­ten muut­tu­jien jouk­ko (ilman­pai­ne, läm­pö­ti­la jne.) ja muut­tu­jien aikae­vo­luu­tio simu­loi­daan tie­to­ko­neel­la. Alku­tie­to (eli sää­tie­teel­lis­ten muut­tu­jien arvot tiet­ty­nä alku­het­ke­nä) kerä­tään satel­liit­tien havain­noil­la sekä ilma­ke­häs­sä että maas­sa teh­dyil­lä mit­tauk­sil­la. Tie­to­ko­neet las­ke­vat sit­ten näis­tä tie­dois­ta, vuo­ris­to­jen tun­ne­tuis­ta ase­mis­ta ja run­saas­ta muus­ta tie­to­jou­kos­ta sää­tie­teel­lis­ten muut­tu­jien arvon jona­kin myö­häi­sem­pä­nä ajan­koh­ta­na, jon­ka jäl­keen tulok­sia ver­ra­taan todel­li­suu­teen. #

Joh­to­pää­tök­se­nä on, että liki­main vii­kon kulues­sa vir­heet kas­va­vat koh­tuut­to­mik­si. […] Tilaa on siis paran­nuk­sil­le (tie­to­ko­neoh­jel­mis­sa, käy­te­tyn hilan tihey­des­sä ja alku­ti­lan mit­tausar­vo­jen tark­kuu­des­sa). Mut­ta jo nyt tie­däm­me, että sää­tä ei voi ennus­taa tar­kas­ti viik­koa tai kah­ta pitem­mäk­si ajak­si. Tut­ki­muk­sis­saan sää­tie­tei­li­jät ovat havain­neet tilan­tei­ta (nimel­tään bloc­king eli sul­ku­kor­kea­pai­ne), jois­sa sää­tä voi ennus­taa tar­kas­ti taval­lis­ta pitem­mäk­si ajak­si. Käsit­teel­li­ses­ti ja käy­tän­nös­sä tämän ennus­tet­ta­vuu­den saa­vut­ta­mi­nen on ollut mel­koi­nen suo­ri­tus.” #

David Ruel­le: Sat­tu­ma ja kaa­os (kap­pa­le­ja­ko oma­ni) #

Täs­tä koh­das­ta muis­tin, että olen luke­nut selail­len tätä kir­jaa jo vuo­sia sit­ten, kos­ka tuo koh­ta on jää­nyt mie­lee­ni. Sen täh­den minus­ta on häm­men­tä­vää kun taas vas­ta­kin joku tv-meteo­ro­lo­gi selit­ti sil­mät kirk­kai­na että kuin­ka tie­to­ko­neoh­jel­mia kehi­te­tään koko ajan ja heil­lä on jo sisäi­ses­sä kokei­lus­sa sys­tee­mit jot­ka tuot­taa ennus­tei­ta kuu­kau­den (tjsp.) ajal­le. Miten ihmees­sä, jos se ker­ran on mah­do­ton­ta? Onko kyse tuos­ta bloc­king-ilmiös­tä, jon­ka aina­kin tuon pät­kän perus­teel­la tul­kit­sen ole­van pai­kal­li­nen ja tila­päi­nen ilmiö? Ovat­ko meteo­ro­lo­git lii­an uto­pis­ti­sia oman alan­sa suh­teen, vai onko tämä kir­jan tie­to kah­den vii­kon ylä­ra­jas­ta van­hen­tu­nut ja jos on, niin miten? Mik­sen käy­tä Googlea sen sijaan että huu­te­len täs­sä ääneen näi­tä kysy­myk­siä? #

Huo­mi­sek­si lupa­si ukkos­ta joka jat­kuu sun­nun­tai­hin asti. Eikä sil­ti lope­ta paah­ta­mis­ta. >:-E #

Mik­si men­nä mer­ta edem­mäs kalaan, kun ihan oma kotoi­nen ilma­tie­teen lai­tok­sem­me mei­tä valis­taa jo näin päte­väs­ti: #

“Ilma­ke­hä­mal­lit ovat tie­to­ko­neoh­jel­mis­to­ja, joi­den avul­la jäl­ji­tel­lään ilma­ke­hän toi­min­taa. Oikea ilma­ke­hä on niin moni­mut­kai­nen, että mal­leis­sa jou­du­taan asioi­ta yksin­ker­tais­ta­maan. Mal­leil­la voi­daan arvioi­da sää­il­miöi­den käyt­täy­ty­mis­tä lähi­tu­le­vai­suu­des­sa (sää­en­nus­tus­mal­lit), ilmas­toa men­nei­syy­des­sä tai tule­vai­suu­des­sa (ilmas­to­mal­lit) tai kemial­lis­ten ainei­den liik­kei­tä ja käyt­täy­ty­mis­tä ilma­ke­häs­sä (leviä­mis-, kul­keu­tu­mis- ja reak­tio­mal­lit). Ilma­ke­hä­mal­lit ovat ainoa kei­no, jon­ka avul­la voi­daan laa­tia sää­en­nus­tei­ta useik­si vuo­ro­kausik­si eteen­päin alueil­la, joil­la sää vaih­te­lee nopeas­ti, kuten esi­mer­kik­si Suo­mes­sa. […] #

Mal­lit tar­vit­se­vat läh­tö­ar­voik­seen tie­to­ja ilma­ke­hän tilas­ta las­ken­nan alku­het­kel­lä. Nämä tie­dot voi­vat olla ympä­ri maa­pal­loa teh­ty­jä sää­ha­vain­to­ja, satel­liit­ti­mit­tauk­sia tai arvioi­ta ilma­ke­hän kaa­su­jen ja hiuk­kas­ten pitoi­suuk­sis­ta. Las­ken­nan aika­na tie­to­ko­neel­la rat­kais­taan suu­ri jouk­ko fysiik­kaan (ja kemi­aan) liit­ty­viä yhtä­löi­tä, jois­ta saa­daan sel­vil­le ilma­ke­hän tila het­keä myö­hem­min. Uut­ta tilan­net­ta käy­te­tään alkuar­vo­na seu­raa­vaan las­ken­taan ja niin edel­leen, kun­nes ollaan pääs­ty halu­tun jak­son lop­puun.” #

“Ilma­ke­hä­mal­lit” #

“Ilma­tie­teen lai­tok­sel­la on käy­tös­sä kan­sain­vä­li­se­nä yhteis­työ­nä kehi­tet­ty sää­en­nus­tus­mal­li, jol­la ennus­te­taan poh­joi­sen Euroo­pan sää­tä parik­si vuo­ro­kau­dek­si.” #

“Sää­en­nus­tus­mal­lit” #

“Jot­ta kon­vek­tio­ta (voi­ma­kas­ta mut­ta pie­nia­lais­ta ilma­ke­hän nousu­lii­ket­tä) voi­si tapah­tua edel­ly­te­tään, että ilma­ke­hän ker­ros on ins­ta­bii­li ja ker­rok­seen on kos­teu­den kon­ver­gens­sia.” #

Ilma­tie­teen lai­tos: “Sää­nen­nus­tus­mal­lis­sa käy­tet­tä­vä fysi­kaa­li­nen para­met­ri­soin­ti” #

Eli onko tuo vii­mei­nen nyt sit­ten yhtä kuin se kor­kea­sul­ku­pai­ne? #

Mut­ta ei puol­ta sanaa mis­tään paria vuo­ro­kaut­ta pitem­mäl­le ulot­tu­vis­ta ennus­teis­ta, ei edes tut­ki­mus­hank­kei­ta esit­te­le­väl­lä sivul­la. Sen sijaan ne tut­ki­vat kyl­lä hur­ri­kaa­nien syn­tyä! Meil­lä Suo­mes­sa­han hur­ri­kaa­nit tun­ne­tus­ti aiheut­ta­vat vuo­sit­tain val­ta­vas­ti tuhoa. #

Tuol­ta löy­tyy kyl­lä kii­tet­tä­vän yksi­tyis­koh­tai­nen, jos­kin samal­la myös kovin ras­kaas­ti mate­maat­ti­nen ja siten ei-kan­san­ta­jui­nen kuvaus Suo­mes­sa käy­tet­tä­väs­tä sää­en­nus­tus­mal­lis­ta. #

[muok­kauk­set]
[muokkaus][klo]21:50[/klo] Lisä­sin sitaa­tin ilma­tie­teen lai­tok­sel­ta ja sitä käsit­te­le­vät omat löpinäni.[/muokkaus]
[muokkaus][klo]17.1.2007[/klo] 22:59 Nyky­ai­kais­tin tyyliä.[/muokkaus]
[/muokkaukset] #