Näky­mä­tön tyt­tö sitee­ra­si juu­ri See­la Sel­laa aiem­man, kilt­teyt­tä käsi­tel­leen jut­tun­sa jat­kok­si. #

“Kilt­teys ja hyvyys sekoi­te­taan usein kes­ke­nään, vaik­ka ne eivät ole sama asia, See­la poh­tii. Hän haluai­si olla hyvä mut­ta ei kilt­ti. Kilt­teys saa hänet jopa raivostumaan.
–En haluai­si aina olla se joka ottaa muut huo­mioon. Haluai­sin, että muut ottai­si­vat minut huo­mioon. Mut­ta ei se mihin­kään muu­tu enää. Ehkä minul­la oli­si pitä­nyt olla se mur­ro­si­kä jos­kus.” #

See­la Sel­la Kodin kuva­leh­des­sä 15/05
Näky­mä­tön tyt­tö #

Kilt­teys sana­na, käsit­tee­nä on koke­nut inflaa­tion joh­tuen sii­tä, että sen mer­ki­tys on laa­jen­tu­nut. Sii­tä on tul­lut lähes­tul­koon syno­nyy­mi perik­sian­ta­mi­sel­le, myö­täi­lyl­le ja tah­dot­to­muu­del­le. #

Tämä on ongel­mal­lis­ta sik­si, että läh­tö­koh­tai­ses­ti meis­tä useim­mil­le var­maan­kin on pie­ne­nä pää­hän iskos­tet­tu, että kilt­teys on hyvä ja tavoi­tel­ta­va omi­nai­suus. Kun omi­nai­suu­den nimen mer­ki­tys muut­tuu, ei var­hain syn­ty­nyt mie­li­joh­teem­me sii­hen nimeen liit­ty­väs­tä hyvyy­des­tä muu­tu­kaan. Ehkä täs­sä on yksi seli­tys sil­le, mik­si uskon­nois­sa sano­jen mer­ki­tyk­ses­tä pyri­tään pitä­mään kiin­ni poik­keuk­sel­li­sen tiu­kas­ti; näin este­tään täl­lai­nen pit­kän ajan kulues­sa tapah­tu­va hyvän uudel­leen­mää­rit­te­ly. #

Mitä sit­ten on se alku­pe­räi­nen kilt­teys, joka meil­le pie­ne­nä on hyväk­si ope­tet­tu? Ei se ole koko­naan edel­lä lis­taa­mis­ta­ni, huo­nol­ta kals­kah­ta­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta poik­kea­va, vaan uskoak­se­ni kyse on osit­tain samois­ta asiois­ta, mut­ta eri mää­ris­sä: perik­sian­ta­mi­nen sil­loin täl­löin, myö­täi­ly olo­suh­tei­den vaa­ti­muk­ses­ta, kyky jous­taa on hyvä. Näi­tä lap­ses­sa­ni havai­tes­sa­ni aina­kin minä kehui­sin hän­tä kil­tik­si. #

Entä­pä jos lap­si sat­tuu ole­maan per­fek­tio­nis­ti ja äly­käs sanan sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että hän on erit­täin terä­vä havait­se­maan sään­nön­mu­kai­suuk­sia ja toi­min­tan­sa ja nii­tä seu­raa­vien ilmiöi­den väli­siä yhteyk­siä? Mie­lee­ni hii­pii aja­tus, että sil­loin lap­sel­le on täy­sin luon­nol­lis­ta poi­mia nämä samat, kilt­tey­den taak­se kät­key­ty­vät omi­nai­suu­det ja venyt­tää ne äärim­mil­leen kilt­tey­ten­sä mak­si­moi­sek­si. Sitä lap­si ei voi tie­tää, että tulok­se­na ole­va, aina perik­sian­ta­va, myö­täi­le­vä, tah­do­ton per­soo­na ei enää ole­kaan hänel­le itsel­leen niin edul­li­nen, kuin voi­si olet­taa sii­tä, että hänen pyr­ki­myk­se­nään on ainoas­taan ollut mak­si­moi­da kilt­tey­ten­sä. #

Mik­sei sit­ten kai­kis­ta tule lii­an kilt­te­jä? Tus­kin se joh­tuu pel­käs­tään älyk­kyy­se­rois­ta. Edel­lä kehit­te­le­mää­ni hypo­tee­sia voi­si jopa jat­kaa niin­kin, että kaik­kien las­ten, joi­den kas­va­tuk­ses­sa kilt­teyt­tä koros­te­taan hyvä­nä omi­nai­suu­te­na, ja jos­sa kilt­tey­teen lii­tet­tä­vät omi­nai­suu­det ovat joh­don­mu­kai­sia, on mah­dol­lis­ta löy­tää tämä sama punai­nen lan­ka, joka takaa sen, että lap­si voi pitää itse­ään kilt­ti­nä pysy­väs­ti. #

Kilt­tey­den koros­ta­mi­nen ei suin­kaan ole uni­ver­saa­li kas­va­tus­ta­pa ja surul­li­sen pal­jon on var­mas­ti sel­lai­sia­kin kas­vat­ta­jia, jot­ka häm­men­tä­vät las­taan vaa­ti­mal­la täl­tä kilt­teyt­tä tar­joa­mat­ta kui­ten­kaan samal­la täl­le joh­don­mu­kais­ta mal­lia sii­tä, mitä kilt­tey­del­lä tark­kaan ottaen tar­koit­ta­vat. #

Mut­ta mikä­li vaih­toeh­dot ovat nämä, koko kilt­teyt­tä koros­ta­va kas­va­tus­kult­tuu­rin kan­nat­ta­vuus aset­tuu kysee­na­lai­sek­si: lap­sen vaih­toeh­dot­han ovat täl­löin jou­tua häm­men­tä­vän kas­va­tuk­sen takia pysy­väs­ti vail­le koke­mus­ta kilt­tey­des­tä (eli hyvyy­des­tä) tai sit­ten kehit­tyä läh­tö­koh­ta­na­ni olleek­si lii­an kil­tik­si ihmi­sek­si. Onko aika heit­tää koko kilt­tey­sa­jat­te­lu romu­kop­paan, vai onko ole­mas­sa kol­mas­kin vaih­toeh­to? #

Sel­lai­nen voi olla ole­mas­sa. Minun on vai­kea kuva­ta sitä, kos­ka olen itse aivan ilmi­sel­väs­ti juu­ri tätä lii­an kilt­tiä lajia ja siten en ole kos­kaan saa­nut sii­tä oma­koh­tais­ta koke­mus­ta, mut­ta pys­tyn kui­ten­kin ikään kuin näke­mään utui­sen hah­mon sii­tä käyt­tä­mäl­lä pel­käs­tään mie­li­ku­vi­tus­ta­ni. #

Tämä kol­mas vaih­toeh­to syn­tyy sii­tä, että van­hem­mil­la on tar­jo­ta lap­sel­le työ­ka­lut tämän yksioi­koi­sen kilt­ti = tah­do­ton = hyvä -ket­jun kat­kai­se­mi­sek­si. Sii­hen kye­täk­seen van­hem­pien on luul­ta­vas­ti itsen­sä täy­ty­nyt kye­tä kat­kai­se­maan se aikoi­naan omal­la koh­dal­laan. Tämän mer­ki­tys on sel­vem­pi kään­täen sanot­tu­na: van­hem­pi, joka on itse­kin lii­an kilt­ti, ei luul­ta­vas­ti kyke­ne lap­sel­leen näi­tä työ­ka­lu­ja anta­maan. #

Sen koh­dal­la, mitä ne työ­ka­lut ovat, minun utui­nen hah­mo­ni on lii­an utui­nen. Minul­ta kun ne työ­ka­lut puut­tu­vat. #

Tuli mie­lee­ni nuo ostos-tv:n mai­niot säh­köi­set vem­pe­leet jo täs­sä jokin aika sit­ten, ja sii­tä läh­tien on ollut tar­koi­tuk­se­ni vähän pen­koa, mitä tut­kit­tua tie­toa niis­tä on ole­mas­sa. #

Ensin­nä pää­dyin Andrew Weil -nimi­sen, lää­kä­rik­si itse­ään titu­lee­raa­van miek­ko­sen sivuil­le, joil­la hän vas­taa suo­raan kysy­myk­seen sii­tä, toi­mi­vat­ko säh­köi­set vat­sa­li­has­ten supis­ta­jat. Vas­taus on varo­vai­nen ei. #

Hie­man tuon vas­tauk­sen kir­joit­ta­mi­sen jäl­keen (kesäl­lä 2002) Yhdys­val­tain liit­to­val­tion kaup­pa­ko­mis­sio ilmoit­ti aiko­van­sa syyt­tää näi­tä veh­kei­tä myy­viä taho­ja petok­ses­ta, sil­lä nii­den vai­ku­tuk­ses­ta ei ollut mitään näyt­töä ja pahim­mis­sa tapauk­sis­sa ne oli­vat aiheut­ta­neet palo­vam­mo­ja, säh­köis­ku­ja ja hai­tan­neet sydä­men­tah­dis­ti­mien toi­min­taa. #

Seu­raa­va­na vuon­na Suo­men kulut­ta­ja­vi­ras­ton sivuil­la jul­kais­tu jut­tu kan­sain­vä­li­ses­tä mai­non­nan val­von­nas­ta ker­too, mitä Suo­mes­sa on teh­ty: #

“AbT­ro­nic vat­sa­li­has­ten kiin­tey­tys­lait­teen mai­non­taan puut­tu­mi­nen on eräs esi­merk­ki ver­kos­to­työn toi­min­nas­ta. AbT­ro­nicia on mark­ki­noi­tu maa­il­man­laa­jui­ses­ti mm. tele­vi­sioi­den ostos­ka­na­vil­la. Väit­tei­tä lait­teen tehos­ta ei ole kos­kaan voi­tu todis­taa, ja Yhdys­val­lois­sa ja Austra­lias­sa tuo­miois­tui­met ovat kiel­tä­neet har­haan­joh­ta­vien väit­tei­den käy­tön ja tuo­min­neet asias­sa kor­vauk­sia. […] Ruot­sis­sa ja Suo­mes­sa kulut­ta­ja-asia­mie­het puut­tui­vat kat­teet­to­miin mark­ki­noin­ti­väit­tä­miin ja ostos­ka­na­vat lopet­ti­vat lait­tei­den mark­ki­noin­nin.” #

Tie­do­te 9.10.2003: “Kat­tee­ton­ta mai­non­taa yli rajo­jen val­vo­taan kansainvälisesti”
Kulut­ta­ja­vi­ras­to #

Ja tot­ta tosi­aan, eipä löy­dy AbT­ro­nicia enää aina­kaan TV Sho­pin tai Medias­ho­pin sivuil­ta. Vaan eipä kui­ten­kaan tar­vi­ta kuin simp­pe­li suo­men­kie­lis­ten sivu­jen haku Googles­ta ja pääs­tään suo­men­kie­li­sel­le tvins.com-sivustolle osta­maan AbT­ro­nicia. Uskon vah­vis­ta­mi­sek­si voi vaik­ka lukea Mar­kus Vuo­ren oma­koh­tai­sia koke­muk­sia lait­tees­ta, vaik­ka Mar­kuk­sen­kaan lin­kit­tä­män kana­da­lais­fir­man sivuil­ta AbT­ro­nicia ei aina­kaan sil­lä nimel­lä enää löy­dy. #

Jokin aika sit­ten urhei­li­ja­ser­kuil­la oli täm­möi­nen veh­je, ja sain itse­kin sitä kokeil­la. Oli se kyl­lä. Hel­vet­ti niin kuin oli­si säh­kö­ai­das­sa kiin­ni. Välil­lä se nykyt­ti ihan muka­van tun­tui­ses­ti niin kuin hie­ro­ma­lai­te, välil­lä sit­ten jys­kyt­ti sisus­ka­lu­ja niin kuin jokin sci­fi-elo­ku­van kidu­tus­kam­mion säh­kö­piis­ka. #

Tou­ko­kuus­sa Oulun kärä­jä­oi­keus tuo­mit­si kak­si mies­tä mur­has­ta elin­kau­ti­siin.
Tänään Oulun kärä­jä­oi­keus tuo­mit­si kak­si mies­tä mur­has­ta elin­kau­ti­siin.
Tänään tuo­mi­tuis­ta mie­his­tä toi­sen nimi on Pet­ri Ante­ro Moi­la­nen.
Tou­ko­kuus­sa tuo­mi­tuis­ta mie­his­tä toi­sen nimi on Mik­ko Ante­ro Moi­la­nen. #

Van­ha tut­tum­me, The Fifth Nail -blo­gin Joseph Duncan käväi­si oikeu­des­sa. Syyt­tä­jä vaa­tii hänel­le kuo­le­man­tuo­mio­ta (via Google News) kol­mes­ta mur­has­ta (first degree mur­der) ja kol­mes­ta tör­keäs­tä vapau­den­riis­tos­ta (first-degree kid­nap­ping). #

Tänä ilta­na vii­si yli kym­me­nen, kak­ko­sel­ta: #

“Elo­ku­van his­to­rias­ta on vai­kea löy­tää yhtä kau­nis­ta, kos­ket­ta­vaa, kipe­ää ja kan­taa­ot­ta­vaa elo­ku­vaa kuin Alain Res­nais’n doku­ment­tiklas­sik­ko Yö ja usva (Nuit et bro­uil­lard). […] Mus­ta­val­koi­set valo­ku­vat ker­to­vat jär­kyt­tä­vää tari­naa kes­ki­tys­lei­rien arjes­ta, jos­ta inhi­mil­li­syys on kau­ka­na. Väri­fil­mil­le kuva­tut otok­set esit­tä­vät mil­lai­sel­ta kuo­le­man ken­til­lä näyt­tää mur­he­näy­tel­män jäl­keen. Kir­jai­li­ja Jean Cay­ro­lin teks­ti ja Hanns Eis­le­rin musiik­ki kul­jet­ta­vat sel­kä­pii­tä kar­mi­vaa, mut­ta lyy­ri­sen kau­nis­ta teos­ta.” #

Doku­ment­ti­pro­jek­ti: Yö ja usva - Alain Res­nais’n klas­sik­ko­do­ku­ment­ti keskitysleireistä
Yle (via Telkku.com)
lin­ki­tys oma­ni #

Har­voin­pa doku­ment­te­ja näin heh­ku­te­taan. Mut­ta se toi­mii: tuo pitä­nee kat­soa. #

“Moraa­li­ses­ti ja älyl­li­ses­tä haas­ta­va Yö ja usva on doku­ment­tie­lo­ku­va, joka jokai­sen pitäi­si ehdot­to­mas­ti nähdä.”
ed. #

Nämä kyl­lä tai­ta­vat jo men­nä yli­sa­no­jen puo­lel­le. Ja “älyl­li­ses­tä haas­ta­va” on kyl­lä aika sur­ku­hu­pai­sa ilmai­su, jos­ta ilman kir­joi­tus­vir­het­tä­kin tuli­si ensim­mäi­se­nä lähin­nä mie­leen “intel­lec­tual­ly chal­len­ged”. #